Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 20. syyskuuta 2014

Syksyn tuoksuja

Tämä viikko on mennyt hurjan nopeasti ja siihen on mahtunut tunteita laidasta laitaan. Alkuviikko meni maniaa muistuttavassa tilassa ja loppuviikolla piti välillä itke tirauttaa muutama kyynel, että jaksoi taas iloita ;). Puhdistautumista tavallaan sekin.. Olen viime aikoina ollut itkun suhteen aika herkillä ja ei ole tarvittu kuin hyvä kirja tai koskettava asia niin kyyneleet ovat virranneet vuolaasti. Itkun jälkeen on mahdottoman hyvä olla, keho ikäänkuin puhdistautuu kyyneleiden myötä. Yksi suurista ilon aiheistani tällä viikolla oli se, että työhön liittyvissä asioissa on vihdoinkin tapahtumassa/tapahtunut pieniä liikahduksia erään minua rassanneen asian suhteen, juhuu!! Eihän sitä ollakaan odotettu kuin kohta viisi vuotta.. ;) No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kehityskeskustelussakin saatiin aikaan melkoinen flow, huisia!

Tänään kävimme perheen voimin ensimmäistä kertaa Frantsilassa kahvittelemassa. Minulla on ollut tosi vahvana tunne päästä käymään siellä, joten oli ihana mennä sinne. Löytyipä sieltä ihana taulu ja kivilleni sopiva keraaminen alustakin kotiin vietäviksi <3.



Frantsilassa oli ihanan voimaannuttava energia ja valtavan ystävällinen palvelu. Olisi ihanaa joskus osallistua jonnekin kurssille siellä ja nauttia talon antimista enemmänkin, luonnonrauhasta puhumattakaan.

Olen saanut tuntea pyhää kiitollisuutta siitä, että runsauden enkelit ovat olleet puolellani tällä viikolla erinäisin tavoin; olen saanut myytyä tarpeettomia tavaroita hyvään hintaan ja muutama muukin asia on mennyt ihan putkeen. Nyt talous alkaa olla jota kuinkin balanssissa koiran sairauskustannusten aiheuttaman loven jälkeen :). En voi tarpeeksi kiittää enkeleitä niiden tarjoamasta avusta! Syksyn ihanat tuoksut ja sää ovat myös ilahduttaneet mieltäni ja saaneet arvostamaan luonnon tarjoamia elämyksiä. Ensi viikonloppuna pääsemme mieheni kanssa nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta kun anoppi saapuu kaupunkiin lapsenvahdiksi - asiat voisivat olla hullumminkin ;).

maanantai 8. syyskuuta 2014

Ihana Flow!

Aivan loistava flow päällä, pitkästä aikaa! Se alkoi eilen kun osallistuin Viisas elämä -messuille ja kävin siellä kuuntelemassa aivan super-mielenkiintoisen luennon, joka käsitteli unia. Luennoitsija oli Anne Lindholm-Kärki, joka on tietokirjailija, Uniohjaaja, Uniohjaajakoulutuksen luoja ja toteuttaja sekä psykoterapeutti. Luennolla sain lähinnä vahvistusta omille ajatuksilleni unista, niiden näkemisestä sekä niissä kehittymisestä. Joku yleisöstä kysyi, miksi kaikki eivät muista uniaan lähestulkoon koskaan. Luennoitsija vastasi mielestäni hienosti siihen, että ne jotka eivät muista uniaan, eivät ole valmiita kohtaamaan sisintään sekä ottamaan vastaan viestejä omalta korkeimmalta minältään. Lisäksi unet tuovat meille korkeammalta minältämme viestejä unimaailman keinoin, koska tietoinen minämme (ego) ei ole valmis ottamaan viestejä valvetilassa. Tunnen itseni hyvin kiitolliseksi siitä, että olen oppinut muistamaan unia ja pohtimaan niiden välittämiä viestejä, vaikkakaan niitä ei ole kovin helppoa tulkita.. Onneksi olen kuitenkin niin onnekas, että saan reflektoida uniani rakkaan siskoni kanssa, koska toisen kanssa reflektoimalla unista usein löytyy jotain uutta ja merkityksellistä <3. On myös huikeaa ollut kokea muutama tietoinen uni, joita haluaisin ehdottomasti kokea tulevaisuudessa lisää!

Eilen minulle meinasi tulla paniikki ja epätoivo muutamasta asiasta, joita tämän päivän suhteen etukäteen aloin melkein stressaamaan. Huomio sanalla melkein ;)! Päivystin tänään, joka useimmiten maanantaisin tietää helvetillistä kiirettä ja ihmispaljoutta. Olin ajatellut myös meneväni zumbaan ja tiukka aikataulutus hirvitti hieman. Sitten sain ajatuksistani ja melki-stressistä kiinni heti alkutekijöissään ja aloin luomaan mielikuvaa tästä päivästä, joka tulee olemaan rauhallinen ja zumbaamaankin ehdin hyvin. No, kuinkas ollakaan, aamulla töihin pyöräillessäni sain ensiksi ihastella henkeäsalpaavan kaunista syys-maisemaa ja tunsin syvää kiitollisuutta luonnon tarjoamasta kauneudesta joka minulle heti päivän alkajaisiksi näytettiin <3. Töissä sain todistaa suoranaista ihmettä, nimittäin minulla taisi käydä tänään vähemmän potilaita kuin keskimääräisenä päivystyspäivänä, normi-maanantaista puhumattakaan ;)! Zumbaankin ehdin (tottakai!) ja sain entisestään energiaa ihanista lattarirytmeistä ja huippu-suloisesta zumbaohjaajasta  - puhumattakaan tärkeän ihmisen tapaamisesta jumpan yhteydessä. Siis wau, mikä energia ja flow, pitkästä aikaa! 

On mieletöntä - jopa häkellyttävää - huomata, miten pitkälle tällä henkisellä tiellä on jo nyt päässyt ja toisaalta on ihanaa olla tietämättä, mitä edestä vielä löytyy. Sydän meinaa pakahtua kiitollisuuden ja onnen tunteesta ja tunnen olevani läsnä tässä hetkessä juuri nyt. Ihanan aurinkoista ja energistä syysviikkoa kaikille ihanille!  Nähkää merkit ja mahdollisuudet sekä kauneus ympärillänne. Ja jakakaa kauneuden ja ilon energiaa kaikille läheisillennekin, sillä vedämme puoleemme sitä, jota itse heijastelemme. <3

torstai 28. elokuuta 2014

Unien näkemistä ja astraalimatkoja

Tämä viikko on ollut ennätyksellisen raskas ja voimia vievä; rakas koirani, 13v 8kk, sairastui viikonloppuna niin vakavasti että eilen luulin (jo kolmannen kerran!) koittaneen ajan, jolloin minun täytyy saatella se Taivaan porteille. Kuinkas ollakaan, lopettamispäätöksen jo tehtyäni ja asioita järjestellessäni, eläinlääkäri soittikin (koira oli koko päivän eläinlääkärissä) kertoakseen, että koira oli yllättäin alkanut syömään itse ja piristynyt. Olin jo lääkärillekin päätökseni kertonut ja siinä puhelun aikana totesin sitten, että lähden katsomaan miltä koira omasta mielestäni vaikuttaa ja teen päätökseni siltä pohjalta. Niinhän siinä sitten kävi, että koira oli aivan silmissä virkistynyt ja lopulta lähdettiin vielä yhdessä kotiin <3. Tänäänkin edistystä toipumisessa on tapahtunut jo siinä määrin, että koira on jo melkein oma itsensä! Uskomatonta, miten tämä kyseinen yksilö ei luovuta, vaan kerta toisensa jälkeen taistelee itsensä elävien kirjoihin ;). Kuuli varmasti aikeeni lopettamisesta ja päätti taistella vastaan - neljän vuorokauden sairastamisen jälkeen. Nyt sitten elellään hetki kerrallaan ja ihmetellään yhdessä maailman menoa.

Lueskelin tasan vuosi sitten kirjoittamaani blogitekstiä muistellessani, millaisia pohdintoja olen silloin kirjoitellut. Mielenkiinnon herätti erityisesti unihavainnot, joista kirjoitin. Unet olivat tärkeässä asemassa jo silloin ja ne ovat tulleet viime aikoina entistäkin tärkeämmäksi osaksi henkistä kasvuani. Niissä on usein varsin mielenkiintoisia ja merkityksellisiä asioita, puhumattakaan jonkin asteisista astraalimatkoista, joilla olen päässyt muutamaan otteeseen käymään. Olen pari kertaa kohdannut astraalimatkalla jonkun tuntemani henkilön ja se tunne on aivan erilainen kuin unessa tapahtuva kohtaaminen. Se on jotain niin hienoa ja jännää, että en malttaisi odottaa taas seuraavaa tapahtuvaksi! Olen myös yrittänyt kommunikoida sieluni kanssa saadakseni vastauksen/selvyyden erääseen sielunsopimukseen, joka on tällä hetkellä minulle hyvin tärkeä. Nyt, kun koirakin on taas parantunut ainakin toistaiseksi, voi taas keskittyä unennäkemiseen ;).

Tällä hetkellä toivoisin enkeleiden tuovan minulle runsautta, koska eläinlääkärikeikkaan meni kaikkiaan aivan älyttömästi rahaa.. Olen surkutellut sitä aivan tarpeeksi viime päivinä kaiken muun ohella, joten nyt on sitten aika siirtyä runsausajatteluun ja luottaa yksinkertaisesti siihen, että rahaa tulee jostain lisää. Olen kahden vaiheilla myös sen suhteen, että uskallanko varata suunnittelemamme Itävallan laskettelumatkan ensi talvelle.. Täytyy kai se uskaltaa, jos kerran kohta tulee lisää rahaa menetettyjen tilalle ;)).

Ihanaa viikonloppua ja enkeleitä kaikille lukijoille - Uusi aika on alkanut ja uudet energiat sen mukana <3.


torstai 14. elokuuta 2014

Elämä

Mitä jos sinulle sanottaisiin, että olet sellaisessa risteyksessä, jossa saat valita, lähteäkö vai jäädä? Mitä jos sielusi olisi niin "valmis", että kaikki karmanvelkasi olisi maksettu ja maanpäällisen elämän polkusi olisi sellaisenaan kuljettu? Jos vierelläsi ei enää seisoisi oppaita, ainoastaan kaunis sielusi. Sielu, joka on haikeana, jopa surullisena, jonkin asian päättymisestä ja valmiina hautaamaan sen. Valoisuus ja elämänhalu sekä henkisen kehittymisen janoaminen peittelisivät sielusi koti-ikävän - vielä ei ole aika. Halu kulkea ihmiskunnassa valotyötä tehden veisi voiton koti-ikävästä, ja ainoastaan sinä itse voisit päättää mitä haluat. Sanoa ääneen kaukaisimmatkin unelmasi ja syvimmät toiveesi, halusi astua seuraavalle henkisyyden portaalle, valmiina kokemaan henkisyyttä täysin eri tasolla. Sinetöidä toiveesi maalailemalla toinen toistaan kauniimpia tulevaisuuden kuvia täysin puhtaan valkealle taululle. Uudelle tasolle siirtyessäsi saisit uudet oppaat sielusi rinnalle kulkemaan; entiset oppaasi jäivät edelliselle henkisyyden tasolle, nyt jo tarpeettomina.

Olemme onnekkaita, kun emme tiedä mitä meidän varallemme on suunniteltu. Emme tiedä päivää, jolloin tulemme lähtemään Taivaan kotiin, tai päivää, jolloin joku rakkaistamme lähtee. Joskus tarvitsemme muistutuksen siitä, että jokaisesta päivästä, hetkestä ja muistosta tulee iloita ja olla onnellinen. Silmänräpäyksessä kaikki voi muuttua ja kadota. Siksi meidän tulee löytää oman elämämme riemut ja rakkauden ilmentymät yhä uudelleen ja uudelleen, ja joka kerta löytäessämme ne uudelleen, saatamme nähdä niissä jotain mitä emme ole aiemmin huomanneet. Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle, sillä suurin virhe mitä tässä elämässä voimme tehdä, on mennä eteenpäin ilman, että pysähdymme matkan varrelle ihmettelemään elämän suuruutta ja ihanuutta.

Kaikki on hyvin. Kiitän tässä hetkessä siitä että tällä viikolla olen saanut kokea jotain ainutlaatuista. Tärkeää. Pysähdyttävää. Hämmentävää. <3



maanantai 4. elokuuta 2014

Haaveita ja toivomuksia

Tahmea työviikko takanapäin, toivottavasti tämä alkanut viikko toisi tullessaan hieman raikkaampaa oloa. Siinä mielessä saan kyllä olla onnekas, että sain palata töihin ihanien työkavereiden keskelle ja työkin on mieluisaa.. MUTTA. Jotain puuttuu. Onko tämä vain lomanjälkeistä tyhjyyttä vai onko (taas) alkamassa uusi aikakausi, jonka vuoksi tuntuu ettei tämä arki tällaisenaan riitä? Kun hassuintahan on se, että periaatteessahan tässä kaikessa ei ole mitään varsin vialla, haluaisin vain tähän täydennykseksi jotain rikastuttavaa. Haluaisin tehdä hoitoja enemmän, osallistua jollekin mielekiintoiselle kurssille, muuttaa Joensuuhun... Siinäpä niitä, pieniä (ja isompiakin) haaveen murusia :). Kuten tässä olen jo aiemmin oppinut, on kai tässä vaiheessa parasta asettua "odottelemaan", josko se jokin tulisi vastaan kuten tähänkin asti. Ei auta alkaa suorittamaan liikaa tätä toivetta, vaikka ego kovasti kärsimättömyydessään pyrkiikin etsimään kamalalla vimmalla kaikenlaista. Täytyy luottaa enkeleihin ja johdatuksen - ja siihen, että kaikki oikeat ovet avautuvat kun sen aika on. 

Sen olen huomannut viime aikoina läheisteni välityksellä, että moni on herännyt nyt henkisyyteen rytinällä ja ainakin osa heistä kaipaa kovasti opastusta sen suhteen, miten henkisten asioiden kanssa "tulee toimia". Kaikki on tavallaan vierasta & uutta ja yhtäkkiä potentiaalia ja herkkyyttä tuntuu olevan vaikka minkälaisiin asioihin, vain taivas on rajana, jos sekään ;). Myös parisuhteissa on monilla ilmennyt suuria kriisejä tai ehkä enemmän vaikeiden asioiden esiin pulpahtelua. Havahdumme ehkä juurikin tähän riittämättömyyden tunteeseen, haluamme että elämämme olisi mahdollisimman tyydyttävä ja kaikki osa-alueet täydentäisivät toisiaan. Nyt jos koskaan on aika tarttua kuulostelemaan näitä tunteita, sillä elämä valuu sormiemme välistä kuin hiekka, jos tyydymme vain katselemaan sivusta kun joku muu elää elämäämme.

Olen kovasti miettinyt myös sitä, miten toive kannattaa esittää siinä muodossa, että se on helppo toteuttaa. Kaikista vaikeinta minusta on se, että se toive täytyy tehdä ensiksi itselle selväksi ja pohtia onko se juuri sitä mitä tahdon. Nimittäin kun toive lähtee eteenpäin, sitä on turha siinä vaiheessa jarrutella, vaikka kaikki onneksi tapahtuukin korkeimmaksi parhaaksemme. Joskus huonoissa energioissa ja alhaisessa värähtelyssä tulee tehneeksi virheen siinä, että jumiutuu ongelmaan eikä pysty päästämään siitä irti. Kunpa vain aina itsekin pystyisi muistamaan sen, että jumiutuneessa mielentilassa ja matalissa energioissa tehdyt päätökset ovat harvoin hyviä.

Pyydetään enkeleitä apuun ja tuetaan ja rakastetaan toinen toisiamme, ja yritetään muistaa päästää irti kaikesta, mikä madaltaa värähtelyämme. Luotetaan siihen, että lopulta kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Korkeimmaksi parhaaksemme.

<3

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kesäloma-tunnelmia

Hupsista, kaksi kuukautta kulunut siitä, kun viimeksi blogia päivitin! Kesä ja lomailu ovat vieneet mennessään ja nyt viimeisen lomaviikon kunniaksi palaan taas tämän ruudun ääreen ;). Viime kirjoituksessani pähkäilin auringolta suojautumista luomu-aurinkorasvojen avulla ja löysin kun löysinkin haluamani: Lovean vedenpitävän aurinkorasvan suojakertoimella 30. Sen avulla olen säästynyt palamiselta eikä ihottumiakaan ole runsaasta käytöstä huolimatta tullut :). Uusiin energioihin siirtyminen ja vanhoista puhdistautuminen oli hyvin voimakasta aivan lomani alussa, heinäkuun alkupuolella. Kärsin päänsärystä/migreenistä yhteensä viisi peräkkäistä päivää! Lisäksi vatsani oli pari päivää aivan sekaisin. Tuntui muutenkin, että kroppa on aivan tukossa.. Krempat kuitenkin hellittivät hiljalleen ja nyt vaivana on enää vanha kärsimykseni, ranne, joka jo kertaalleen on operoitukin. Perjantaina magneettikuvaan, niin selviää mikä siellä reistailee..

Kesään on mahtunut paljon mielenkiintoisia juttuja ja henkistä kasvua. Myös unet ovat alkaneet kiehtomaan entistä enemmän. On huikeaa huomata, miten omaa intuitiotaan kannattaa aina kuunnella, sillä se jos mikä johdattaa meitä oikealle tielle. Tästä esimerkkinä muun muassa se, kun näin alkukesällä toistuvasti unta eräästä hyvästä ystävästäni, jonka kanssa en ole ollut viime aikoina paljon yhteyksissä. Mietin että pitäisi soittaa kyseiselle ihmiselle, mutta en asiassa toimeentunut. Sitten eräänä päivänä tältä ystävältäni tuli minulle viesti, jossa hän kertoi ajatelleensa minua, koska hänen nuorempi tyttärensä on jonkin aikaa kertonut näkevänsä heidän keittiössä enkelin! Ystäväni ei ole ollut aiemmin kovin kiinnostunut henkisistä jutuista eikä enkeleistä ja hän oli asiasta hyvin hämmentynyt. Unistani ja tästä enkeli-asiasta johtuen minulle tuli voimakas tarve nähdä hänet lomalla. Niinpä sitten tapasimme ja juttelimme paljon henkisistä asioista ja enkeleistä ja lopulta tapaamisemme johti ystäväni osalta yhteen jos toiseenkin asiaan henkisyyden tiellä..

Kävin Itä-Suomen lomallani Outokummussa kivimessuilla ja siellä tutustuin itselle ennestään tuntemattomaan aihealueeseen, nimittäin pyramideihin ja niiden energioihin. Kun näin lehdessä ilmoituksen kivimessuista, minulle tuli heti voimakas tunne siitä, että haluan mennä sinne. Siellä oli myös kahtena eri päivänä luennot, joista toinen käsitteli pyramidien energioita ja toinen jalokivien voimaa parantamisessa. Lähtökohtaisesti minua kiinnosti enemmän tuo jälkimmäinen aihe, mutta monesta eri syystä ajauduin kuitenkin ensimmäiselle luennolle. Luennoitsija, Jan-Mikael Maros, kertoi pyramidien energioista ja aihe imaisi minut mukaansa ;). Aloin heti jalostamaan ajatusta reiki-hoitoihin, ts. olen kokeillut luennon jälkeen sellaista, että visualisoin hoidettavan pyramidin sisään, jolloin toivon pyramidien korkeampien energioiden vaikuttavan myös entistä voimakkaampiin energioihin hoidon yhteydessä. Mielenkiintoista! Ostin itselleni myös pienen kivi-pyramidin, jonka sanotaan vaikuttavan suotuisasti toiveiden toteutumiseen; sanotaan, että pyramidin alle voi kirjoittaa allekirjoituksella ja päivämäärällä varustetun selkeän toiveen ja taitella lapun pyramidin alle. Pyramidin energioiden uskotaan vaikuttavan suotuistasti kyseisen toiveen toteutumiseen.. Yrittänyttä ei laiteta ;)!

Henkinen polku on mahdollisuuksia täynnä, ja kuljemme omaa tietämme intuitiotamme, enkeleitämme sekä "kasvukavereitamme" kuunnellen. Itseltäni olisi jääneet monet oivallukset oivaltamatta ilman rakasta sielunkumppaniani, siskoani <3.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Risteyksessä

Aurinko paistaa ja kesä on tullut! Hetkessä luonto on herännyt horroksestaan ja saanut harteilleen upean vihreän peiton. Perhoset liitelevät ja linnut sirkuttavat ilosanomaansa ja ilmassa tuoksuu raikas kesä. Aurinko ja kesä näyttävät mahtiaan myös siinä määrin, että ilman aurinkosuojausta ei meikäläisen parane ulkona näillä keleillä viivähtää.  Viime kesän ihottuma-kamppailut tulivat elävästi (ja jopa paniikinomaisesti!) mieleeni kun tänään sekä kyynärtaipeitani että kaulaani alkoi kutittaa ja niihin ilmestyi paikoin ihottumaa. Syykin oli selvä - eilen laittamani aurinkorasva. Allergialääkäriltä saamani yleisimmin allergisoivien lisäaineiden luettelo oli pitkä ja uskonkin käyttämieni aurinkorasvojen sisältämien ainesosien löytyvän luettelosta.. Yritin viime viikolla etsiä luomu-aurinkorasvaa eräästä luonnonkosmetiikkaa myyvästä liikkeestä, mutta koska henkilökunta ei ollut kovin palvelualtis ja minulla oli kiire, en löytänyt etsimääni.

Googletin juuri luomu-aurinkorasvoja ja ainakin Laveralla on ilmeisesti suhteellisen laadukkaita luonnonkosmetiikka-tuotteita. Mikä ilahduttavinta, meidän lähi-Prismakin myy kyseistä sarjaa, joskaan sitä en tiedä, sisältyykö aurinkovoide heidän valikoimiinsa. Ruohonjuuresta tietäisin varmasti saavani haluamani, mutta sen sijainti on hieman hankala eikä ole reitilläni.. Ilmeisesti myös Yliopiston apteekissa on luonnonkosmetiikkaa, mutta en tiedä, miten laaja valikoima. Täytynee tutkailla asiaa.. Myös vinkkejä asiaan liittyen otetaan vastaan!

Viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut työrintamalla yhtä sun toista - tai sanotaanko että olisi tapahtunut jos olisin antanut tapahtua ;). Minulle tarjottiin tavallaan ylennystä toisesta työpisteestä. Työ olisi ollut itsessään samaa esimieslisällä maustettuna, mutta toisessa toimipisteessä. Fyysisesti tuo toinen toimipiste olisi tuottanut minulle suurta päänvaivaa kulkemisten kannalta ja se oli yksi syy, jonka vuoksi en ottanut pestiä vastaan. Valvoin kaksi yötä asiaa miettien ja olin jo päättänytkin tavallaan että otan tarjouksen vastaan, kunnes viime hetkellä minulle tuli epämiellyttävä tunne asian suhteen ja luotin siihen tunteeseen. Paikka meni lopulta sellaiselle, jolle sen pitikin mennä joten asia meni parhain päin. Rakentelen omia pilvilinnojani, joten toivottavasti muitakin ovia avautuu piakkoin, kun en tästä ensimmäisestä astunut sisään ;).

Uusia tilaisuuksia odotellessa ja kesän tuoksusta nauttien toivotan mukavaa ja energistä viikkoa kaikille! <3