Turkoosia

Tämä päivä on ollut pieniä oivalluksia ja riemun aiheita täynnä. Ensinnäkin, kiitos kaikille, jotka ovat kommentoineet ja antaneet vinkkejä :). Erityiskiitos Ullalle, kun puit sanoiksi juuri sen, mitä olen hakenut. Toissa iltana reikittäessäni näin silmissäni valtavasti turkoosia väriä. Yhdistin sen kurkkuchakraan mutten osannut sanoa miten se nyt siihen liittyi. Eilen Ikeassa etsin uusia lakanoita ja puolitiedostamattani etsin nimenomaan turkooseita lakanoita (en niitä kyllä löytänyt ikävä kyllä). Sitten luin Ullan kommentin ja siinähän se oli, kurkkuchakra on epätasapainossa! Olen niin innolla paatostanut reiki II:sen jälkeen henkisiä juttuja, reikittänyt paljon itseäni, tehnyt hoitoja muille joten ei ihme, että kaikesta tästä uudesta energian kanavoimisesta ja flow:ssa olemisesta hämmästyneenä kurkkuchakrani ei ole pysynyt perässä. Olen hakenut syytä ihottumalle, en sille, että se esiintyy kaulalla. Olen kyllä reikittänytkin kaulaa, mutta en varsinaisesti ajatellut, miksi. Etsiskelin vastauksia kauempaa, kuten suolistosta jossa varmasti on myös ongelmaa koska ihottumaa ilmenee, mutta ne olivatkin nenäni edessä, suorastaan naurettavan helppona ja itsestään selvänä! Tarvittiin Ulla, joka selkokielellä tulkitsi minulle sen, mitä en itse kyennyt tulkitsemaan ;). Näin eräänä yönä untakin siitä, että minulta lähti kokonaan ääni pois enkä siitäkään tajunnut vinkkiä kurkkuchakraan liittyen..

Meillä oli siskoni kanssa myös puhetta eräästä Diana Cooperin kirjasta, jota hän on lukemassa. Sieltä löytyi myös eräs tärkeä oivallus parantamiseen liittyen. Minua on jollain tasolla jäänyt vaivaamaan reiki-hoito, jonka annoin sille eräälle tuttavalleni. Olen yrittänyt miettiä, miksi se hoito jäi vaivaamaan ja tänään keksinkin muutaman syyn. Ensinnäkin, koin jonkinlaista huonommuutta siitä, ettei tuttavani pitkällinen vaiva parantunutkaan heti ensimmäisen hoidon jälkeen. Toiseksi, hän oli ensimmäinen ihminen jolta olin ottanut rahaa hoidosta ja koska vaiva ei parantunut hoidon jälkeen, koin jälleen huonommuutta. Tämä siitäkin huolimatta, että hoidettava nautti hoidosta suuresti ja koki hoidon aikana melko voimallisia juttuja vaivaansa liittyen. Kolmanneksi ja varmaan tärkeimmäksi, unohdin tavallaan sen perusasian, josta jo reiki I:ssä puhuttiin; että ihmiset hakeutuvat itselleen oikeiden hoitajien luokse. Olen tähän asti noudattanut tätä ohjetta hyvin luontevasti ja tunnollisesti kunnes nyt itse tarjosin reikiä vaihtoehtona ja vielä sellaiselle ihmiselle joka ei asiasta ennestään tiennyt mitään. Palvelinko egoani sillä ajatuksella, että jos saan hänen vaivansa parannettua reikin avulla, saan siitä kiitosta? Hyväähän minä tietenkin tarkoitin ja innoissani halusin auttaa toista, mutta tästä lähtien luotan siihen, että ne, jotka tarvitsevat minun hoitoani, hakeutuvat luokseni.

Ehkä tämä flow:n palaaminen ja kaikki pienet oivallukset johtivat tänään siihen, että minua ei päästetty jumppaan jota olin koko päivän odottanut. Sen sijaan jouduin pihahommiin, jotka rakas isäni oli järjestänyt ahkeruutensa puuskassa. Maadoittumista tulikin ihan yllin kyllin oksia leikatessa ja aita-jätteitä haravoidessa, hyvä niin ;). Näiden ajatusten siivittämänä jatkan iltani viettoa ja pyydän yhä edelleen enkeleiltä ohjausta tielleni. Lisäksi pyydän enkeleitä saattamaan huomenna vanhempani turvallisesti kauas kotiinsa. Olen kiitollinen tästä päivästä ja siitä, että päätin alkaa kirjoittamaan tätä blogia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että olen saanut myös teistä lukijoista kanssakulkijoita tällä henkisen kasvuni tiellä. 

Uudestisyntynyt

Nukuin viime yönä yhteensä noin neljä tuntia. Kaulani oli kuin tulitikulla olisi polttanut. Päätin, että aloitan kortisonikuurin. Sen kunniaksi totesin ettei ole mitään hävittävää, joten korkkasin Hydrocortison-voiteen ja levitin sitä ihottuma-alueille. Lisäksi otin allergialääkkeen siinä toivossa että se rauhoittaisi kutinaa/kihelmöintiä. Näiden turvin sain vihdoin unta tunniksi kunnes kello herätti työaamuun. Töissä vatvoin vielä päätöstäni kortisonin aloittamisesta, vaikka olin yöllä jo päätökseni olevinaan tehnyt. Lopulta eräs ystäväni teki päätöksen puolestani ja johdatti minut lääkekaapille ja siellä kortisonipurkille. Näytin kuulemma niin kamalalta ;). Otin pillerin ja sitten alkoi nahkanluonti. Otin puhelun homeopaatilleni ja itku jo miltei tulollansa kysyin, olinko nyt pilannut homeopaattisen hoidon turvautumalla kortisoniin. Hän sanoi empimättä, että en todellakaan, vaan että hoidon aloituksen yhteyteen tuli vaan nyt sattumalta muu tulehdus tms. joka oli tällä kertaa välttämätöntä hoitaa näin, enkä saisi vaarantaa terveyttäni. Helpottunein mielin sain jatkaa työpäivääni ja tullessani kotiin huomasin mielialani olevan jo viime päiviin nähden erittäin valoisa. Voi sitä tunnetta kun saunan jälkeen voitelin kaulani ja huomasin iholla tapahtuneen muutoksen; tuntuu kuin panssari olisi tippunut kaulaltani pois! Ihoni punoittaa ja on ärtyneen näköinen, mutta nyt se näyttää jo huomattavasti terveemmältä. Tällä hetkellä minulla on tunne, että ensi yönä minä nukun. Aion nukkuakin ihanat yöunet, ja parantavaa unta houkutellakseni vaihdoin viime öiden tuskan sotkeman tyynyliinan puhtaan raikkaaseen enkeli-tyynyliinaan. Oloni on luottavainen :).

Eilen reikittäessäni itseäni illalla yritin joka iltaiseen tapaani pyytää unessa vastausta kysymykseeni: miksi reagoin näin? Mikä on perimmäinen syy tälle kaikelle, mikä purkautuu ihoni läpi? Pyysin että vastaus annetaan minulle selkeästi, sillä haluan ymmärtää tämän hetkisen elimistöni epätasapainon syyn, että voin alkaa korjaamaan sitä. Luotan siihen, että vastaus annetaan minulle selkokielellä ja kysyn niin kauan kunnes niin käy. En tunne syyllisyyttä kortisonista, sillä en olisi jaksanut sitä tuskaa enää yhtään yötä tai päivää. Olen ylpeä itsestäni, että jaksoin tähän asti, sillä kuten homeopaatti sanoi, nyt tiedämme ettei kyse voinut enää olla paranemiskriisistä. Oli huonoa onnea, että kaikki vaan tapahtui yhtä aikaa. Arvostukseni homeopaattiani kohtaa kasvoi kohisten, sillä vain rautainen ammattilainen toimii kuten hän toimi.

Nyt, kun pahin vaihe ihoni paranemisessa alkaa toivottavasti olla ohi ja tunnen mielialanikin jo omaksi, suuntaan katseeni tulevaan. Haluan aloittaa ruokavalioni korjaamisen sellaiseksi, että kehoni voisi olla tasapainossa. Olen saanut hyviä kirjavinkkejä, jotka aion etsiä käsiini, kunhan vielä tokenen hieman tästä. Suunnittelin jo, että ensimmäinen tärkeä askel olisi minun kohdallani se, että aloitan kala-/helokkiöljykapseleiden syömisen, sillä en syö kalaa keskimäärin kuin kerran viikossa ja se on aivan liian vähän atoopikolle. Hiljalleen voisin suunnata ajatuksiani myös taloudellisen tilanteen niin salliessa luomutuotteita kohti, sillä ravinnon pitäisi olla mahdollisimman puhdasta - eräs viisas rakkaani sanoi niin ;). Yksi tärkeä asia, jonka olen jo tämän kriisin myötä oppinut, on että yritän muistaa aloittaa ihoni säännöllisen rasvauksen - kuiva ihoni tarvitsee myös normaalitilassaan riittävää kosteutusta pysyäkseen elinvoimaisena. Näillä eväillä aion aloittaa ja pyydän enkeleiltä kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä toteuttaakseni aikeeni.

Tällä hetkellä olen oma itseni ja olen onnellinen. Tunnen, että panssarini on tippunut ja sen poissa pysymisen varmistamiseksi otan vielä huomenna kortisonipillerin. Sitten yritän pärjätä ilman. Koko tämän ajan kyselen enkeleiltä, miksi.... Suuret kiitokset siilin kannustuksesta ja omakohtaisista kokemuksista, sanasi olivat hyvin tärkeitä minulle.

Kahden tulen välissä

Niinhän siinä sitten kävi, että koko viime yön yritin väistellä tyynyn reunaa koska jokainen pienikin hipaisu tuntui kaulassa raastavalta. Kävi myös niin, että kun hyvin valvotun yön jälkeen pääsin töihin, työkaverini kauhisteli kaulan kuntoa ja minä purskahdin itkuun. Kävipä vielä niinkin, että ensimmäisen itkupyrskähdyksen jo laannuttua päästin kyynelvirran taas valloilleen kun kaulaan sattui niin kovasti. Eikä siinä vielä kaikki... Varasin ajan työterveyslääkärille, koska tuntui etten enää kerta kaikkiaan kestä, myös korvaani alkoi särkeä.

Työterveyslääkäri haastatteli ammattinsa vaatimalla tavalla minut huolellisesti ja kartoitti kaikkia mahdollisia asioita jotka olisivat voineet tällaisen reaktion ihollani aiheuttaa. Yritin mielessäni etsiä sopivaa väliä mainita ikäänkuin ohimennen käyttäneeni homeopaattisia lääkkeitä viime viikolla, tiesinhän millaisen reaktion suuri "tunnustukseni" saisi vanhemmassa lääkärissä aikaan. Lopulta sain sylkäistyä tämän tärkeän faktan suustani ja lopputulos oli se, mitä ajattelinkin, eli kortisonia suun kautta viikon kuurina ja kaikista tärkein sanoma; "Lopetat nyt heti sitten ne ... ne homeopaattiset pillerit. Siis et ota niitä enää yhtään. Ja jos kortisoni ei yksistään auta, ota antibioottikuuri vielä siihen päälle." Menin sitten työpisteelleni (koululääketieteen pariin) ja otin seuraavaksi yhteyden homeopaattiini.  Sain häneltä ohjeeksi seurata tilannetta vielä huomiseen; jos iho on yhtä paha tai jopa pahempi kuin tänään, aloitan kortisonikuurin huomenna, mutta jos alkaa helpottaa niin maltan mieleni. Hän sanoi, että jos tämä on homeopaattisista valmisteista johtuvaa, reaktio ei kestä huomista kauemmin. Hän sanoi myös että reagoin harvinaisen herkästi homeopaattisiin valmisteisiin mikä on tietysti hoidon onnistumisen kannalta hyvä asia.

Kehoni on jonkinasteisessa tulehdustilassa, sillä aiemmin mainitsemani korvan kipu johtuu siitä, että toisessa leukaluussa oleva imusolmuke on aivan turvoksissa ja kipeä. On hyvin ristiriitaista kamppailla kahden niin erilaisen hoitovaihtoehdon kanssa, kun itse olen ammatiltani sairaanhoitaja mutta samalla myös kannatan vaihtoehtohoitoja. Arvostin homeopaattini ammatitaitoa, sillä hän ei torpannut jyrkästi koululääketieteen tarjoamia vaihtoehtoja vaan antoi tavallaan luvan turvautua lääkkeisiin jos oloni on sietämätön. Sen avulla koen jaksavani huomiseen, jolloin tuska toivottavasti alkaa jo helpottaa.

Anteeksi että tästä tuli tällainen sairauskertomus, joka on varmasti pitkästyttävää ja puuduttavaa luettavaa. On mielenkiintoista laittaa tuntemuksia ylös, sillä jonain päivänä voin palata ajassa taaksepäin tähänkin tuskaan ja muistella miten homeopatia auttoi ihottumani paranemiseen. Toivottavasti.

Tänään olen kiitollinen siitä, että minulla on rakastavia läheisiä jotka jaksavat kuunnella valitustani kurjasta olosta. Olen kiitollinen kaukana asuvista sukulaisista, joille saimme tarjota herkullisen illallisen. Kaikkein kiitollisin olen siitä, että minulla on tytär joka pyysi tänäkin iltana minua reikittämään itseään.

Paranemiskriisi

Istun sohvalla kirjoittamassa sideharso kaulallani. Kaulan ihottuma on niin kipeä ja pahana, että tekisi mieli katkaista koko kaula. Aiemmin sitä kutitti ja houkuttelevin ajatus maan päällä oli, että olisin saanut viisi minuuttia raapia ja raastaa kaulaani sekä kyynärtaipeitani ajattelematta lainkaan seurauksia. Nyt ei tee mieli edes koskea kaulaan, niin kipeä ihottuma-alue siinä on. On kuin kaulani ympäri aina niskaan asti kulkisi punainen ja paksu panta, ihottumapanta. Olen kuin alkoholisti, joka taistelee korkin avaamista vastaan - minun "pulloni" vain on hydrocortison-voide, joka mielessäni avaisi taivaat ja maat tuomallaan helpotuksella.. Tiedän tämän kuuluvan asiaan; että ihottuma voi aluksi pahentua kun kehon paranemisprosessi alkaa. Tiedän myös, että kärsivällisyys palkitaan ja ajan myötä ihottuma luultavasti paranee kun keho on siihen valmis. Tiedän kaiken tämän ja silti tekisi mieli painua huomenna suoraa päätä työterveyslääkärin vastaanotolle hakemaan asianmukaiset lääkkeet, sillä en kestä tätä tunnetta. Kaulani huutaa armoa kun joku vain hipaiseekin sitä. Levitin suihkun jälkeen paksun kerroksen kehäkukkavoidetta ja käärin sideharson siihen päälle. Toivon, että huominen olisi parempi päivä, sillä töissä on vielä inhottavampi olla tällaisen tunteen kanssa. Jälkiviisaana ajattelen, että olisin voinut hoitaa akuuteimman ihottuman ensiksi rauhallisempaan tilaan koululääketieteen avulla ja vasta sitten alkaa parantaa kunnolla kroonista ihottumaa homeopatialla. No, jokin tarkoitus tälläkin kai oli?

Tänään olen ollut useasti ylpeä tyttärestäni. Aamulenkin jälkeen hän johdatti ukin makuuhuoneeseen ja kävi hakemassa sinne cd-soittimen. Sitten hän pyysi reiki-levyä ja laittoi sen nauhuriin. Sitten paukahti ovi kiinni ja tuli tiukka käsky antaa ukin olla rauhassa reiki-hoidossa. Yritin ottaa valokuvaa tästä liikuttavasta tapahtumasta, mutta pieni reikihoitajani kielsi sen niin tomerasti etten tohtinut uhmata hänen toivettaan ;). Olin ylpeä tyttärestäni myös, kun veimme vanhempani syömään Viinikylään. Olimme pohjustaneet häntä etukäteen siitä, että menemme aikuisten ravintolaan syömään ja siellä pitää osata käyttäytyä. Tyttäreni lunasti kaikki odotuksemme ja käyttäytyi ravintolassa kuin mikäkin fiini leidi. Palkinnoksi hurvittelimme sitten kaksi kierrosta maailmanpyörässä, jossa minua hieman jännitti..

Olen liikuttunut kaikista kauniista ja kannustavista sanoista, joita blogini seuraajat ovat sanoneet. Olen kiitollinen kaikille, jotka kulkevat tätä matkaa kanssani. Toivon ja pyydän enkeleitä kaikille lukijoilleni ensi viikkoa varten ja erityisen paljon pyydän enkeleitä rakkaalle siskolleni, jolla on huomenna ensimmäinen työpäivä pitkän loman jälkeen. Muistetaan kulkea tietämme erityisellä herkkyydellä ja huomata kaikki pienet merkit, joita enkelit meille jättävät. Muistetaan myös, että jokaisen vierellä kulkee se ikioma erityinen enkeli, joka on vain ja ainoastaan sinua varten.

"Everything happens for a reason."

Naurettavan kaunista

Nyt olen saanut tyttäreni ja vanhempani enkeleiden saattelemana turvallisesti kotiin. Voi sitä riemua, kun tyttö sai hellesäässä juosta alasti pihalla mieheni suihkuttaessa vettä vesiletkusta! Kunpa itsekin osaisi samalla tavalla nauttia hetkestä ja antautua riemunsa kannattelemana nautiskelemaan elämästä. Toisaalta, ehkä ajatus itsestäni juoksemassa alasti pihallamme ilakoimassa voisi olla ehkä hitusen pelottava..

Illan mittaan tyttäreni kuuli, kun puhuimme äitini kanssa siitä, että teen hänelle reikihoidon kipeän jalan vuoksi. Hän sitten kysäisi että voisinko antaa reikiä hänellekin kun hänellä on päänsärkyä. No tietenkin vastasin myöntävästi ja sovimme että kun hän menee nukkumaan, voin tehdä pienen hoidon. Niinpä sitten virittelin tyttäreni pyynnöstä asianmukaisesti reiki-musiikin soimaan nauhuriin ja hetken musiikkia kuunneltuaan hän totesi: "Äiti, onpa kaunista musiikkia. Aivan naurettavan kaunista." Sanat eivät ihan aina 4,5-vuotiaan suusta tullessaan löydä oikeita merkityksiä, mutta onneksi äidit ymmärtävät mitä lapset tahtovat sanoa ;).

Hoitoa tehdessäni koin suunnattoman yhteyden ja rakkauden tunteen tytärtäni kohtaan, sillä huomasin hänen nauttivan silminnähden hoidosta. Hän ihmetteli lämpimiä käsiäni ja pyysi aina laittamaan kädet eri paikkoihin. Hän myös halusi jäädä kuuntelemaan "naurettavan kaunista" reiki-musiikkia nukkumaan käydessään ja nyt, noin 10 minuuttia myöhemmin Nukkumatti on tainnut jo korjata hänet mukaansa :). En malta olla kertomatta myöskään sitä, että tyttäreni totesi aivan hoidon alkumetreillä näkevänsä kasvoillani sinistä ja vihreää väriä. Sanoin hänelle että katsoo tarkasti kaikkea mitä ympärillä näkyy, sillä aikuiset eivät useinkaan havaitse kaikkea samaa kuin lapset. Sitten hän alkoikin kertoilemaan kuinka hänen kädellään on vaalea ihana enkeli, jota hän juuri suukotti ja päästi sen lentoon. No, viimeinen oli jo tarinointia sillä kerroin juuri edeltävästi, että joskus myös enkelit voivat näyttäytyä esimerkiksi väreinä.

Täällä oli tänään hellepäivä ja kuulin naapurin naisen tokaisevan lauseensa alkuun, että "ei saisi valittaa, mutta..." Itse vietin hellepäivää sisätiloissa koska en kerta kaikkiaan ihottumani kanssa kestänyt hikoilla ulkona helteessä. Jäin vaan miettimään tuota naapurin lausahdusta, koska sitä kuulee melko usein ympärillään. Miksi ihmeessä ei saisi valittaa jos on helle? Koska Suomen kesä on normaalisti kylmä ja helteet eivät yleensä meitä lämmitä? Sama koskee talvisäistä päivittelyä. Tottakai meillä saa olla mielipiteet, koskivat ne sitten säätä tai jotain muuta. Sitä paitsi meillä suomalaisilla on oltava jotain puhuttavaa naapureiden kanssa ja jos säästä ei puhuta, niin mistä sitten? Kyllä minäkin helteestä pidän jos olen lomalla, mutta töissä ollessani ja tässä vaiheessa kesää en kerta kaikkiaan jaksa enää tätä kuumuutta. Olen syksyn ja talven lapsi ja rakastan sitä kun saa pukeutua lämpimästi ja mennä ulos talvisäähän vaikkapa hiihtämään tai laskettelemaan. Saatan toki itsekin kuulla joskus omasta suustani, että "ei saisi valittaa, mutta.." Me ihmiset nyt vaan ollaan tällaisia - koskaan ei ole hyvä ;). Juuri nyt minulla on kuitenkin hyvä olla, koska perheeni on taas täysi ja pienet jalat viipottavat talossamme kuten kuuluukin - ja ilta on viilenemässä..

Tilastollisia totuuksia

Olen koukussa. Olen totaalisen koukussa siihen tietoon, kuinka moni käy lukemassa blogiani. Seuraan tilastoja useita kertoja päivä mittaan ja tunnen ilon läikähdyksen aina kun joku on käynyt lukemassa blogiani. Tiedän muutamia ystäviäni ketkä seuraavat blogiani, mutta minulla ei ole aavistustakaan onko joku muukin tästä aihepiiristä/kirjoituksistani kiinnostunut. Pidän blogia suurelta osin myös siksi, että kaikesta jäisi itselle konkreettisia muistoja. Että muistaisin, miten kivinen tai kevyt henkisen kasvun polku oli ja että voisin kertoa myöhemmin tyttärelleni polkuni varrella kohdanneista yhteensattumista. Että sitten kun minulla on ikioma hoitohuone, jossa voin tehdä reikihoitoja, muistaisin millaisia olivat reiki-matkani alkutaipaleet.

Reiki II-kurssista on kulunut nyt viikko ja voisin aloittaa oman ajanlaskuni siitä; on aika ennen reikiä ja aika reikin jälkeen. Jo pelkästään se tekee minusta  mielessäni voittajan; olen viimeisen viikon aikana uskaltanut julkisemmin tunnustaa olevani hörhö kuin koko vuoden aikana. Jos joku esim. töissä valittelee vaivojaan, en epäröi ajatella ääneen, että reiki saattaisi auttaa.. Toisaalta hörhöyden tunnustaminen onnistuu helpommin myös kun osaa hieman vitsailla ja nauraa omalla kustannuksellaan. Tuntuu kuin itsetuntoni olisi reiki II:sen myötä kohonnut pilviin.

Saan tyttäreni huomenna viikon mittaiselta mummola-reissulta kotiin, ihanaa! Odotan mielenkiinnolla, onko hänessä havaittavissa minkäänlaisia muutoksia herkkyydessä oman värähtelytaajuuteni muuttumisen myötä. Odotan myös sitä, että saan käännytettyä hyvin särkylääke-orientoituneen 4,5-vuotiaan pyytämään päänsäryn yllättäessä reikiä eikä särkylääkettä.. ;) Tämä viikko, kun lapsi on ollut mummolassa hoidossa, on antanut minulle arvokkaan mahdollisuuden elää tätä uskomattoman energiarikasta aikaa reikin jälkeen omana itsenäni, minuna, naisena ja vaimona. Nyt pyydän enkeleitä saattamaan omat vanhempani sekä tyttäreni turvalliselle automatkalle huomenna kohti kotiamme. Pyydän enkeleiltä myös itselleni pitkäjänteisyyttä, sillä tiedän ettei tyttärelläni ole mummola-viikon jälkeen helppo palata arkeen. Tiedän myös että ikävä purkautuu raivokohtauksina ja itkupuuskina, mutta koska tiedän kaiken tämän osaan valmistautua siihen. Ja tiedän pyytää entistä enemmän enkeleitä rinnalleni.

Homeopatiaa

Kävin tänään homeopaatilla ihottumani kanssa. Hän haastatteli huolellisesti minua ja kaiken kirjojen tutkiskelun ja jutustelun jälkeen hän teki johtopäätöksensä ihottumastani - kalkin puutos! Olen normaalisti kova juomaan maitoa mutta kesäloman aikana mökkeillessä ja lapsen ollessa välillä mummolassa, niin maidon juonti kuin normaalin arkiruuan syöminenkin on jääneet vähemmälle. Hassua kyllä, että juuri ennen homeopaatille lähtöäni totesin miehelleni ruokapöydässä että eipäs ole tullut maitoa juotua pitkään aikaan kun lapsikaan ei ole kotona.. Nyt sitten napsin homeopaattisia pillereitä kahtena peräkkäisenä päivänä viikossa neljän viikon ajan. Lisäksi ostin kehäkukkaöljyä sekä löysin äitini joskus antaman kehäkukkavoiteen - tässähän alkaa kuulostaa jo ihan täyspäiväiseltä hörhöltä (nyt vasta??) ;). Peukut pystyyn, että hörhöily kannattaa sillä olo on aika tukala tämän ihottuman kanssa! Juteltiin homeopaatin kanssa vaihtoehtohoidoista ja siitä, miksi Suomi on niin jälkijättöinen muihin Euroopan maihin verrattuna koululääketieteen ja vaihtoehtohoitojen yhdistämisessä. Kuulin positiiviseksi yllätyksekseni, että kotikaupunkini yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri oli eräälle potilaalleen suositellut homeopatiaa, koska perinteisen lääketieteen keinot eivät tätä henkilöä pysty enää auttamaan. Jotkut homeopaatilla käyneet asiakkaat olivat kertoneet myös, että muutamat sairaalan hoitohenkilökunnasta ovat antaneet potilaille reikihoitoa puoli-salassa ja he ovat saaneet siitä välittömän avun. WAU!

Heräsin viime yönä klo 1. aikaan aivan syvästä unesta kuin veitsellä leikaten tosi kummalliseen tunteeseen. Mietin hetken miksi heräsin ja pohdin samalla että liittyykö herääminen jotenkin kahteen reikihoitoon joita eilen tein. Kesti tovin ennen kun sain taas unen päästä kiinni, mutta lopulta nukahdin uudelleen. Aamulla luin Espanjan junaturmasta ja sanoin miehellenikin ääneen että kappas, tällainen on tapahtunut taas, kunnes hieman myöhemmin päivällä tajusin äitini avustuksella syyn yölliselle heräämiselleni.. Edellisen kerran heräsin samanlaiseen hieman ahdistavan outoon tunteeseen keskellä yötä kun oli se edellinen suuri junaturma (Ranskassa??). Olisipa jännä tietää, miksi minua herätellään tuollaisten takia; olenko tosiaan jollain tasolla auttamassa siellä, onko siellä kenties joku jostain aiemmasta elämästä, jonka takia asia koskettaa minua vai miksi?? Kertokaatte enkelit, sillä haluaisin tietää. Erona kahdessa viimeisessä kokemuksessa aiempiin on se, etten ole nyt tuntenut sitä parin päivän/viikon mittaista ahdistusjaksoa joita oli aiemmin. Ehkä suojaukseni on nyt kunnossa tai viestini on kuultu yläkerrassa - en halua tietää mistään negatiivisesta, missä en itse voi olla avuksi.

Ihanat enkelit

Olen aina pitänyt enkeleistä. Varsinainen kiinnostus ja rakkaus enkeleitä kohtaan kuitenkin heräsi n. 1,5 vuotta sitten, jolloin siskoni houkutteli minut enkelikurssille. Suhtauduin kurssiin hyvin skeptisesti, sillä vaikka halusin uskoa henkimaailman juttuihin, en kuitenkaan aivan ennakkoluulottomasti voinut kurssille mennä. Luotin kuitenkin siskoni vahvaan intuitioon asian suhteen ja päätin ottaa riskin. Siitä se sitten lähti, eikä sieltä ole paluuta ollut ;). Reikihoidoissani enkelit ovat aina olleet läsnä. Rakkauteni enkeleitä kohtaan näkyy myös konkreettisesti kaikenlaisten enkelipatsaiden ja muiden enkeliaiheisten esineiden muodossa, ja kirjallisuudesta mm. Lorna Byrne sekä Diana Cooper ovat alansa parhaimmistoa.

En ole ikinä nähnyt enkeleitä, joskin olen useasti kokenut heidän jumalaisen läsnäolonsa. Enkelit näyttäytyvät jokaiselle eri tavoin ja jos enkeleiden läsnäoloa ei pienistä merkeistä huomaa, meidät kyllä tarpeen tullen laitetaan huomaamaan merkit ;). Minulle on usein käynyt niin, että olen jossain asiassa pyytänyt apua enkeleiltä ja jos tilanne on ollut jollakin tavalla kuormittava, en ole kovin herkästi kokenut saavani enkeleiltä apua. Sitten avaan radion, jossa lauletaan enkeleistä, tai törmään kirjaan tai mainoksiin joissa kerrotaan enkeleistä/mainitaan enkelit... Usein kun olen pyytänyt enkeleiltä apua, tielleni on myös tupsahtanut valkoisia kauniita höyheniä merkiksi siitä, että avunpyyntöni on kuultu. Enkelit voivat myös esiintyä "ihmisenkeleinä", eli joskus yllättävissä tilanteissa joku ei niin läheinen ihminen voi tulla sanomaan jotain merkittävää tai jopa halata. Jos epäröin jonkin asian suhteen, niin usein kyseiseen asiaan liittyvässä paikassa on jotain enkeliaiheista - tällöin tiedän olevani oikeassa paikassa.

Jokaisella on oma enkelinsä ja ympärillämme on valtavia määriä muita enkeleitä valmiina auttamaan meitä, joten meidän on hyvä muistaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa pyytää enkeleiltä apua. Jokaisella on oma sielunsuunnitelmansa ja asiat tapahtuvat meidän jokaisen korkeimmaksi parhaaksi. Siksi joskus elämässä täytyy tapahtua myös ikävämpiä asioita. Itselläni on turvallisempi ja luottavaisempi olo, kun tiedän että ympärilläni parveilee toinen toistaan kauniimpia ja ihanampia enkeleitä ja että he johdattavat minua oikealle tielle. Täytyy vain osata kuunnella, kuulla ja ennen kaikkea pyytää.

Kaapista ulos

Olen kärsinyt ihottumasta pahenevissa määrin koko kesän ajan. Normaalistikin minulla on atooppinen iho ja ajoittain ihottumaa, mutta olen tähän asti saanut ihottumat hoidettua kortisonivoiteella. Tänä kesänä olen kuitenkin hölvännyt ihoani monenlaisilla eri rasvoilla ja kortisonivoiteilla, mutta ihottuma edelleen pysyy. Näin viime viikolla unta, jossa tuntematon mummo paukutti päähäni, että minun tulisi hakeutua homeopaatin vastaanotolle ihottumani kanssa. Hän suorastaan tolkutti kuin tyhmemmällekin tyypille, että homeopatia on ainut mikä minun ihottumaani auttaa. Aamulla muistin unen, mutten kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, ihmettelin vaan hieman että mistä tuollainenkin uni kumpusi. Unohdin koko jutun, kunnes viikonlopun reikikurssin yhteydessä toiset alkoivat puhumaan siitä, miten hyvä juttu homeopatia on. Muistin heti uneni ja sanoin ääneenkin että nyt varmaan pitää ottaa merkit todesta ja varailla homepaatille aikaa.. Sitten juttelin tätini kanssa puhelimessa ja hän melkein ensi töikseen kertoi, että on käynyt toisinaan homeopaatilla. Niinpä sitten kaikkien näiden merkkien johdattelemana varasin  ajan homeopaatin vastaanotolle, jonne menen ylihuomenna. Tästä siis luvassa lisää juttua käynnin jälkeen.

Samainen tätini, joka puhui homeopatiasta valitteli puhelun aikana myös korvaansa ja tarjouduin harjoittelemaan etähoitoa hänen korvavaivaansa. Niin sitten tein hoidon ja tänään sain kuulla että hän ei ollut nukkunut hoidosta seuraavana yönä juuri lainkaan ja viime yönä hän oli nähnyt todella paljon unia. Niin, ja ei kai tarvitse edes sanoa että korvavaivakin oli jo helpottamaan päin ;).

En normaalisti puhu "hörhö"-jutuista kuin sellaisille ihmisille, joiden tiedän olevan kiinnostunut tällaisista asioista. En ole myöskään tarjoutunut aiemmin hoitamaan reikillä vieraampia ihmisiä. Nyt kuitenkin viikonlopun energiaboostin myötä olen suorastaan tullut kaapista ulos :)! Olen kertonut aiempaan verrattuna hyvinkin avoimesti työkavereille reikikurssista ja tänään luotin intuitiooni ehdottamalla hoitoa eräälle tuttavalleni. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, uskooko kyseinen henkilö vaihtoehtohoitoihin mutta lopputulos oli se, että hän halusi minun tekevät hoidon ja teen sen huomenna.. Jännityksellä odotan, koska se on ensimmäinen kontaktihoito II-kurssin jälkeen ja energiatasot voivat olla aivan eri tasoa kuin aiemmin. Lisäksi aion kokeilla mahdollisesti muutamaa uutta juttua uuden aikakauden kunniaksi ;).

Muuan mielenkiintoinen juttu vielä pitää kertoa. Joulukuussa viisi vuotta täyttävä tyttäreni on mummolassa hoidossa ja samassa paikassa on tällä hetkellä myös siskoni perhe. Eilen illalla kun siskoni oli nukuttanut tytärtäni, hän oli sanonut pariin otteeseen näkevänsä siskoni ympärillä värejä ja muotoja. Kun siskoni oli yrittänyt tarkentaa millasia värejä ja muotoja tyttäreni oli nähnyt, ei hän ollut sitä osannut sen tarkemmin eritellä. Jännittävää! Onko koko perheeni avautunut/avautumassa uudelle energiatasolle tms., nimittäin miehelleni iski flunssa muutama päivä sitten. Puhdistautumista?

Mielikuvia tulevista tapahtumista

Aloin muutama kuukausi sitten kiinnittämään huomiota erääseen hyvin jännään asiaan. Nimittäin, minulle alkoi välillä tulla parista päivästä viikkoon kestäviä kausia, jolloin kärsin määrittelemättömästä ahdistuksesta. Kaikki oli elämässä hyvin, mutta ahdistus kalvoi sisintäni ja mikä ärsyttävintä, ilman minkäänlaista syytä. Tästä saivat kärsiä läheiset ihmiset itsestäni puhumattakaan. Kun ahdistusta oli kestänyt riittävän kauan, se helpotti aivan itsestään kuin seinään.

Joskus olen nähnyt myös aivan kummallisia unia - unia, joita en normaalisti näe. Tästä esimerkkinä eräs mieleenpainuvimmista unistani, jonka näin ennen Bostonin ampumisvälikohtausta. Oli yö ja olin unessani valtavassa pilvenpiirtäjässä USA:ssa. Taivas oli yönmusta ja näin pilvenpiirtäjän lasisista seinistä, että helikopterit pörräsivät taivaalla, aivan kuin etsien jotain. Sitten yhtäkkiä helikopterista laskeutui pilvenpiirtäjän seinään kommandopukuinen poliisi ja siihen uni loppui. Muistan tunteneeni suurta pelkoa ja uni oli kuin kohtaus jostain elokuvasta. Ja mainittakoon vielä se, etten ollut katsonut edeltävästi mitään toimintaleffoja tai sarjoja.. ;) Uni jäi hyvin elävänä pyörimään mieleeni koska en ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa unta. Jaoin uneni siskonikin kanssa ja yritimme yhdessä pohtia, mikä sanoma unella oli. No, aikaa kului päivä jos toinenkin, jopa viikko kunnes eräänä aamuna töihin lähtiessäni huomasin lehdestä uutisen, jossa kerrottiin Bostonin ampumisista ja yhdistin heti uneni uutiseen; jotenkin tiesin että uneni enteili jotenkin kyseistä tapahtumaa. Sattumaa tai ei, mutta näin asian koin.

Tämän jälkeen olen joitakin kertoja syvän rentoutuksen tilassa, yleensä reikihoitoa itselleni tehdessäni, nähnyt ahdistavia mielikuvia erinäisistä asioista ja kappas kun viikon sisällä olen saanut taas lehdestä lukea uutisia, jotka ovat tavalla tai toisella mielikuviini liittyneet.. Asia alkoi minua ahdistamaan siinä määrin, että kysyin siitä reikiopeltani. Hän arveli, että suojaukseni on varmaan  puutteellinen ja kenties olen ollut jollakin tasolla kyseisissä katastrofeissa auttamassa tms. Apukeinoksi hän ehdotti, että voisin selkeästi ilmoittaa enkeleille etten halua nähdä mitään negatiivista, missä en itse voi olla avuksi. Toimin ohjeiden mukaan, joten nähtäväksi jää, loppuvatko näyt tai epämääräiset ahdistukset siihen. Olen lukenut myös Lorna Byrnen kirjoista, että vastaavanlaisissa tilanteissa voi aina rukoilla enkeleiltä apua ihmisille, jotka mahdollisesti tulevat onnettomuudessa tai katastrofissa kärsimään.

Minulla ei ole koskaan ollut lahjoja/herkkyyttä selvänäköisyyteen, vaikkakin olen joskus miettinyt että jos sellainen lahja minulle annettaisiin, haluaisinko ottaa sen vastaan. Uskon, että ihmiselle annetaan esim. selvänäköisyyden lahja jostakin tietystä syystä. Luotan enkeleihin ja korkeampaan tahtoon siinä määrin, että minulle herkkyydet ja mahdolliset lahjat avautuvat sitä mukaa, kun pystyn niitä käsittelemään. Onpa jännä nähdä, mitä nämä uudet energiat ja energiaviritykset myötä tuovat tullessaan!

Korkeampia värähtelyjä..

Keväällä minulle alkoi tulla voimakas tarve päästä reiki II-kurssille. I-kurssin olin käynyt kesällä 2012 ja erään tapahtuman kautta ajauduin tilanteeseen, jossa päätin kokeilla etähoitoa niillä työkaluilla, jotka minulle oli annettu; reikillä. Etähoitoa tehdessäni tai edes siihen lupauduttuani en tiennyt yhtään, kuinka se tulisi onnistumaan, mutta koska kyse oli ystäväni läheisestä, jolla oli vakava sairaus, lupasin yrittää. Tein etähoidon siten, että ikäänkuin tekisin reiki-hoidon itselleni, mutta kuvittelin mielessäni tekeväni hoidon ihmiselle, joka sitä oli pyytänyt. Heti hoidon alusta lähtien minulle tuli voimakas mielikuva tietyistä väreistä, joiden kuulinkin myöhemmin liikuttaneen juuri sitä henkilöä jolle hoidon tein. Kovin tarkkaan en tätä kokemusta muista muuten kuin että hoidettava oli kokenut saaneensa apua etähoitoa tehdessäni. Tämän jälkeen kokeilin aina tilaisuuden tullen etähoitoa läheisilleni ja useimmiten hoidosta seuraavana päivänä kuulin hoidon onnistuneen ja vaivojen parantuneen. Rupesin haaveilemaan reiki II-kurssista, jossa annettaisiin paremmat työkalut etähoitojen tekemiseen..

Siskoni, reikiläinen myöskin, kävi reiki I-kurssin ja olemme tehneet toisillemme hoitoja ja vaihtaneet kokemuksia ja ajatuksia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Itse koen ja näen usein tekemissäni hoidoissa värejä, hahmoja tai mielikuvia, tosin olen muutenkin hyvin visuaalinen ihminen. Joskus huomaan, että kun olen pyytänyt enkeleitä apuun, on tieltä löytynyt valkoisia höyheniä, tai enkeliaiheisia asioita on tullut vastaan tavallista enemmän; tiedän siis että pyyntöni on kuultu ja siipiveikot ovat ilmaisseet läsnäolonsa. En ole nähnyt auroja tai enkeleitä, aistinut enkeleiden läsnäolon ainoastaan vihjeinä tai pienenä hipistyksenä päänahassa. Toisinaan tunnen ikäänkuin pienen tuulen löyhyttelevän läheisyydessäni.. Enkelit.

Reiki II-kurssilla teimme mielenkiintoisia harjoituksia, joista sain ennen kuulumattomia kokemuksia. Eräässä harjoituksessa näin elämäni ensimmäistä kertaa häivähdyksen toisten aurasta. Näin sekä opettajani että toisen kurssilaisen päälaesta lähtevän huikean valopilarin, joka meni suoraan kohti taivasta. Lisäksi näin valopalloja (ts. enkeleitä) aurassa. Sattuipa niinkin hassusti, että muuan edesmennyt profeettakin ilmestyi open vierelle notkumaan ;). Energiaviritys, jonka reiki II:n myötä sain, kohotti värähtelyni täysin uudelle taajuudelle. Tämän tiedän siksi, etten ole koskaan aiemmin tällaista kokenut. Reiki II antaa avaimet vaikka mihin ja sen avulla pystyy työskentelemään ällistyttävän helposti ja vaivattomasti. Huikeaa!