Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 25. marraskuuta 2013

Pika-flunssa ja tehokkuuden maksimointia

Huh, mihin tämä aika menee?! Viime viikko meni yhdessä hujauksessa, töitä tehden lauantaita myöten ja viikonloppu oli ohi aivan liian pian. Oulu-viikonloppu loi väsymyksen varjoa viime viikolle ja loppuviikolla minuun iski yhden päivän flunssakin, mutta onneksi se kesti reikin ansiosta vain päivän ja sain sunnuntaina nukkua pitkään :). Muutenkin viikonloppu oli jotenkin erityisen ihana; perjantaina oli taivaallista kun ei tarvinnut töiden jälkeen mennä minnekään. Teimme juhlallista ruokaa, jonka nautittimme luomu-punaviinin kanssa. Lauantaina olin päivän töissä ja työpäivän päätteeksi sain toimitettua hieman jouluostoksiakin, jee! Sunnuntaina kävimme koko perheen voimin ravintolassa syömässä ja kaupungilla. Oli ihana ostella joululahjoja ja touhuta perheen kanssa. Sain myös kauan haaveilemani jouluvalot ulos (asensin ne itse paikalleenkin!). Tulevana viikonloppuna ei ole onneksi kamalasti ohjelmaa, mutta sitten alkaakin kunnon rumba jouluun asti. Se ahdistaa hieman, mutta toisaalta kaikki suunnitelmat ovat kivoja ja täytyy elellä vain päivä kerrallaan. Ja luottaa siihen, että asiat menevät omalla painollaan..

Töissä on ollut aika kiirettä. Esimieheni on poissa kevääseen asti ja minulle on  sen vuoksi kertynyt jonkin verran lisähommia, joita yritän muun työni ohessa hoitaa. Odotan innolla joulua, jolloin ei tarvitse kiirehtiä mihinkään, saa vain olla. Nyt myös ajatus koti-joulusta alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Ensi vuonna haluaisin vähentää viikonlopuilta ohjelmaa, koska työviikot ovat välillä yhtä kilpajuoksua ja viikonloppuisin olisi ihana vain hengähtää ja touhuilla omiaan. On jännä nähdä, mitä ensi vuosi tuo kaikkiaan tullessaan, tämäkin vuosi on ollut niin huikea kaikkine energioinensa. Täytyykin tehdä tästä vuodesta kooste lähempänä uutta vuotta, tekee itsellekin hyvää muistutella mitä on vuoden aikana tapahtunut.

Sain tänään taas konkreettisesti tuntea enkeleiden avun ja korkeimman johdatuksen. Minua on painostanut kamalasti töissä eräs ryhmä, jonka oli määrä kokoontua ensimmäistä kertaa ylihuomenna. Emme ole kollegani kanssa ehtineet paneutua siihen sen vaatimalla tavalla ja osallistujatkin ovat vaihdelleet kuka mistäkin syystä. Lopulta vain yhden ihmisen oli määrä osallistua ryhmään. Toivoin iltapäivällä enkeleiltä, pää työn täyteisestä päivästä sauhuten, että kunpa se yksi ihminen peruisi ryhmään osallistumisen. Eipä mennyt kuin kymmenisen minuuttia, kun työkaverini jo riensi minulle kertomaan, että tämä ainoa ryhmäläinen, jonka oli määrä kokoontumiseen tulla, oli sairastunut flunssaan. Näin ollen ryhmä peruuntuu tältä viikolta ja minä alan olla yhä enemmän sitä mieltä, että aloitamme uusin miettein sen vasta alkuvuodesta. Ikävä tietysti tämän flunssaan sairastuneen kannalta, mutta ehkä aion ehdotella muutenkin pientä uudelleen järjestelyä ryhmän vetäjien suhteen. Oma aika ei kertakaikkiaan tunnu riittävän..

Ihanaa, maa on saanut ohuen valkoisen peitteen ja ulkona on pakkasta. Tulevana viikonloppuna saamme viettää ensimmäistä adventtiakin. Aivan pian on joulu <3.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Sananasaattajana pohjoisessa

Myrskynsilmästä selvitty, joskin matka Oulusta kotiin kesti neljän tunnin sijaan seitsemän tuntia.. Hieman alkoi hermoa kirstellä jossain vaiheessa kun väsymys ja nälkä vaivasivat, mutta tärkeintä on, että kaikki seurueeni jäsenet ovat päässeet turvallisesti koteihinsa. Nimittäin vuotuinen ystävä-tapaamisemme järjestyi kaikista lakon uhkista ynnä muista huolimatta. Vietimme viiden naisen kesken oikein rentouttavan ja ihanan viikonlopun. Matkalaukkuani pakatessani pakkasin ihmeekseni sekä reiki-levyn että enkelikortit mukaan, siitäkin huolimatta että ystäväni eivät ole ollenkaan enkeli- tai reiki-ihmisiä. Viime vuonna sain naureskeluja ja epäilyksiä aikaiseksi kun kerroin kiinnostuksestani enkeleihin. No, tällä kertaa sain myöskin paikoin epäilyä osakseni, mutta niinpä vaan kävi, että sain reikittää jokaista heistä vuorollaan ja niistä vuoroista melkein kiisteltiin! Hoidin jokaiselta ainoastaan päätä, samalla kun juttelimme olohuoneessa ja voin sanoa että joka ikinen nautti hoidosta täysin rinnoin. Lisäksi joka ilta piti nostaa myös enkelikortit ja niidenkin sanomia tulkittiin kilpaa ;).

Enkelikortteja nostellessamme ja enkeleistä jutellessamme oli jotenkin todella mukava huomata, kuinka enkelikorttien viesti tai muuten vain niistä juttelu rauhoittivat ystäviäni mieltä askarruttavissa asioissa. On myös ihana huomata, että vaikka heidän asenteensa on erittäin varautunut kaikkia henkisiä juttuja kohtaan - osittain varmaankin siksi, ettei kaikki ole järjellä selitettävissä tai niihin liittyy pelkoa - heillä on kuitenkin olemassa uteliaisuus ja avoimuus henkisiin asioihin. Ja että ihan reiki-hoitoon pääsystä kinastellaan, niin se on jo lottovoitto :)! Näkipä eräs heistä ensimmäisenä yönä unta kuolemasta, eli ehkä hänellä alkaa jonkinlainen uusi kausi..

Itse näin ennen lähtöäni todella pelottavaa unta. Olin rappukäytävässä (työpaikkani?) ja näin siellä erään tutun papan istua kyyhöttävän. Hän sai sanottua minulle, että "auta Hanna minua" ja tuupertui maahan. Olin hätääntynyt koska en päässyt huutamaan apua ja minun piti alkaa elvyttämään. Jostain kumman syystä minulle näkyi reiki-tuttavani nimi kuvassa ja minulle jäi käsitys, että minun tulisi etsiä hänet käsiini auttamaan siinä tilanteessa. No, pappa kuoli ja heräsin unesta hyvin pelokkaana ja mietin edelleen, onko kyseinen pappa kuollut tai huonossa kunnossa, sillä hän on hyvin iäkäs. Pyysin siinä sitten keskellä yötä hänelle enkeleitä turvaksi, oli tilanne mikä tahansa. Olen viime aikoina saattanut nähdä unia potilaistani, sellaisista mm. jotka eivät ole pitkään aikaan olleet yhteydessä. Unesta parin päivän sisällä he ovat soittaneet tai olen muuten kuullut heistä. Omituisia etiäisiä.

Nyt on mentävä nukkumaan, sillä myrsky murensi haaveeni ihanasta Pendolino-matkasta, jolla olisin voinut rauhassa kursia univelkaani kiinni.. Hyvää yötä ja paljon paljon ihania enkeleitä viikkoon <3!

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ego syrjään

Pohdin viime kirjoituksessani sitä, uskallanko tarjota reikiä sairastuneelle tuttavalleni ja toivoin merkkejä siitä, puhunko vai en. No, lopulta kävi niin, että keskusteltuani niitä näitä tuttavani kanssa, hän totesi erääseen lauseeseen näin: ".... tietysti pelottaa hieman, mutta toisaalta olen luottavaisin mielin siitä, että joku enkeli istuu olkapäälläni." Niinpä minä tiesin hetkeni koittaneen ja kysyin varovaisesti, tietääkö hän reikistä mitään. Hän kertoi tietävänsä ja sitten sanoin tekeväni hoitoja ja että tekisin mielelläni hänellekin, jos tulee tarve joko fyysisten tai psyykkisten syiden vuoksi. No tästäkös hän sitten innostui ja alkoi oikein kunnolla kyselemään kaikkea ja sanoi arvelleensakin, että minusta löytyy tällaista syvyyttä. Kun erkanimme ja lähdin jatkamaan matkaani, kulkureitilläni odotti pieni valkoinen höyhen <3. Kannatti luottaa intuitioon. Kaikista tärkeintä tässä asiassa oli minulle se, että pystyin tarjoamaan reikiä ihmiselle, jota kohtaa minulla on ollut kovin ristiriitaiset tunteet ja kun tarjosin hoitoa, tein sen täysin rakkaudellisin ja puhtain aikein, sydämessäni halu auttaa. Pystyin sivuuttamaan egoni ja juuri se merkitsi minulle erittäin paljon.

Tein eilen ensimmäisen kerran reiki-lähetyksen viikonloppuna perustetun verkostomme avulla. Halusin lähettää reikiä Filippiineille taifuunin uhreille ja pelastustyöntekijöille. Lähetys ei aiheuttanut minussa sen suurempia tuntemuksia, joskin rauhoituin todella nopeasti uneen. Kanssa-reikiläiset sen puoleen olivat uneksineet varsin vauhdikkaita unia ;). Jännä kokemus ja aion toteuttaa vastakin. Olen tällä viikolla myös reikittänyt joka ilta tytärtäni, jolle flunssa on tehnyt tuloaan parin päivän ajan. Hän on valitellut lisäksi vatsakipua. On ihana huomata, miten hän reiki-musiikin soidessa ja hoidon aikana rauhoittuu silmin nähden ja nauttii olostaan. Lisäksi hän alkaa aina hempeilemään ja se tuntuu aika ihanalta <3.

Finnairin lakon uhka leijuu yllä ja vaikuttaa tulevaan viikonloppuuni, joka minun pitäisi viettää Oulussa. Matkan suunnittelu on ollut alunperinkin tosi jähmeää ja keväällä kun päivää lyötiin lukkoon, mutkia tuli koko ajan matkaan. Nyt sitten tämä mahdollinen lentolakkokin vielä sotkee asioita.. Että jos tästä matkaan pääsee, niin sitten on todella tarkoitettu niin. Taisin mennä voittamaan liput käsityömessuillekin viikonlopuksi, vaikka alunperin kilpailuun osallistuessani tiesin etten pääse messuille Oulun reissun vuoksi.. Outoja yhteensattumia. Ihanaa, pääsen huomiseks ja perjantaiksi valmiiden patojen ääreen koulutukseen ja saan hetkeksi irroittautua normaalista työ-arjesta. Tervetullutta vaihtelua! Nyt vaan sitten enkeleille toivetta siitä, että Oulun reissu joko toteutuu tai on toteutumatta - kaikkien korkeimmaksi parhaaksi - ja että tyttäreni ei sairastu enempää. Kiitoskiitoskiitos :).

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Reiki-verkosto

Olipahan ihana ja ikimuistoinen viikonloppu! Yhteen vuorokauteen mahtui niin paljon naurua, iloa ja ystävyyttä että olo on nyt suorastaan haikea. Eilen illalla konsertin jälkeen perustimme siskoni ja ystäväni kanssa kauan suunnittelemamme reiki-verkoston. Sen idea on sellainen, että jos joku meistä kolmesta tarvitsee apua reikitykseen, hänen pitää vain mainita meidän verkostomme nimi ja meidät muut otetaan lähetykseen mukaan. Mielenkiintoista, sanoisinko. Tämä ymmärtääkseni koskee esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa toivoisi saavansa enemmän voimaa reikittämiseen ja kun verkosto on perustettu, ei tarvitse erikseen sopia kaikkien kesken, koska lähetetään reikiä jollekin/jonnekin, vaan verkostomme mainitsemisella saa meidät kaikki mukaan.

Olen joskus miettinyt ennen nukkumaan menoa, että haluaisin lähettää jollekin reikiä, mutta koska en ole sopinut siitä erikseen sen jonkun kanssa, en sitä voi tehdä. Sain vinkin siihen, että lähetyksen voi tehdä niinkin, että sanoo vain mielessään lähettävänsä reikiä sinne missä sitä tarvitaan. Näin ollen ei tarvitse välttämättä erikseen personoida sitä, kelle reikiä lähettää. Eräs ristiriitakin minulla on yhden reiki-jutun suhteen. Nimittäin, olen kuullut toisten oppineen, että reikiä voi lähettää myös ilman vastaanottavan osapuolen lupaa. Tämä siksi, että sekä reikittäjän että lähetyksen saajan korkeammat minät keskustelevat keskenään ja reikitettävän korkeampi minä tietää, haluaako/voiko hän ottaa reikiä vastaan. Itse olen taas oppinut ja pitänyt melko tiukastikin kiinni siitä, että reikin lähettämiseen pitää olla aina lupa enkä näin ollen ole uskaltanut lähettää sitä jos en ole varma siitä, haluaako kyseinen ihminen ottaa vastaan reikiä.

Minun tekisi mieli tarjota reikin mahdollisuutta eräälle vakavasti sairaalle tuttavalleni, jonka suhtautumisesta reikiin en totta puhuen osaa yhtään sanoa. Aluksi kun ajattelin asiaa, torjuin ajatuksen välittömästi. Sitten aloinkin pohtia, voisiko tämä kyseinen ihminen sittenkin olla sellainen, jolle voisi reikiä tarjota. Reikin tarjoamista sotkee osittain myös se, että minulla on hieman ristiriitaiset tunteet kyseistä ihmistä kohtaan. Silti, sydämessäni, haluaisin (ehkä) ottaa riskin ja kysyä. Olen ajatellut, että pyydän enkeleiltä johdatusta tässä asiassa ja uskon saavani selkeät merkit siitä, onko reikin tarjoaminen tai siitä puhuminen ok tämän ihmisen kohdalla. Kiitos kiitos kiitos <3.

torstai 7. marraskuuta 2013

Täyttä haipakkaa eteenpäin

Tämä viikko on tiristänyt minusta totaalisesti kaiken mahdollisen irti, sen verran haipakalla on (taas) menty eteenpäin. Toisaalta työkiireiden hyvä puoli on ehdottomasti ollut se, etten ole kaiken touhun keskellä ehtinyt vellomaan tiettyjä asioita ihmisten kanssa. Olen aika mallikkaasti onnistunut ulkoistamaan itseni negatiivisuudesta, joskin pienet peikot aina välillä ovat nostaneet hetkellisesti päitään minunkin ajatuksissani. Töissä tulee tapahtumaan muutamia muutoksia aivan pian jo, ja onpa todella jännä nähdä miten kaikki se vaikuttaa koko työpaikan dynamiikkaan ja asioihin siellä ylipäänsä.. Ajatuksissani olen muutoksista varovaisen toiveikas, mutta silti muutosten ja tapahtumaketjun alkusyy on pysäyttävä, enkä olisi toivonut muutosten tapahtuvan juuri tällaisen asian johdosta. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kaikilla asioilla on tarkoituksensa ja jokaisella ihmisellä korkeampi suunnitelma, jota on noudatettava.

Syksyn pimeys lyö voimalla ja miltei joka aamuinen sade lannistaa. Toivoisin jo niin kovasti, että sataisi lunta ja tulisi pakkanen, jolloin ulkona olisi hieman valoisampaa.  Toisaalta esimerkiksi kun tänään sain katsella hetken aikaa työhuoneeni ikkunasta kaunista auringonsiltaa, joka valaisi koskea, tunsin suurta iloa. Kuinka pienikin hetki kirkasta taivasta voi piristää niin kovin!

Tulevana viikonloppuna saan nauttia ystävieni seurassa konsertista ja hotelliyöstä - kylläkin omassa kotikaupungissani :). Tiedossa on siis rentoutumista, reikijuttuja ja hotellin ihana aamiainen <3! Olen saanut kuulla mieheltäni aika monta kertaa kuittailua siitä, että en ole kotona isänpäivän aamuna, mutta olen yrittänyt hyvitellä tätä "kamalaa kömmähdystä" kaikenlaisilla korvaavilla pikku-jutuilla pitkin viikkoa. Tyttäreni teki lahjaksi kangastusseilla liikuttavat tyynyliinat sekä isälleen että ukille, ja itse ajattelin leipoa täytekakun jo lauantai-aamulla. Ensi viikonloppuna pääsen Ouluun vuosittaiseen tapaamiseen opiskelukavereideni kanssa. Harmillista, kun nämä "omat viikonloput" sattuvat peräkkäisille viikonlopuille, mutta toisaalta kerrankos minäkin pääsen matkalle ihan yksin :). Vielä huominen rutistus ja sitten ah, ihana viikonloppu konsertteineen päivineen! Kyllä saan sitten olla onnekas <3!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Yksisarvisiin tutustumassa

Lieko auringonpimennyksen ja uuden kuun lähestymisen tuomaa energioiden vaihtelua vai mitä, mutta olen ollut aivan pihalla koko viikon. Eilen kaikki häsläämiseni kulminoitui siihen, että vein tyttäreni hänen ystävänsä synttärijuhlille ja kun saavuimme paikalle, selvisi että juhlat ovatkin vasta ensi viikolla..! Minulla oli ollut monta kertaa päivän aikana ajatus siitä, että varmistan juhlien alkamisajankohdan viestillä ennen iltaa, mutta jotenkin torppasin ajatuksen luottamalla siihen, että olen lukenut kutsun oikein.. Jos olisin laittanut viestiä kellonaikaa varmistellakseni, kuten monesti ajattelin, olisi oikea päivämääräkin selvinnyt siinä samalla. No, minua piti jotenkin ilmeisesti herätellä hieman. Olen nukkunut tosi huonosti monena yönä ja töissäkin olen välillä sekoillut ja unohdellut asioita. Ja tämä on siis hyvin epätyypillistä minulle! No, ehkä tätäkin voi selitellä kaikenlaisilla energia-jutuilla, kuten monia muitakin asioita ;).

Työpaikkani alakerran kahvila (joka on muuten nimetty erään enkelin mukaan..) lopetti toimintansa perjantaina ja kävin siellä läksiäiskahvilla. Olin hypistellyt jo alkuviikosta Diana Cooperin Yksisarvis-kirjaa mutten raaskinut sitä kuitenkaan silloin vielä ostaa. Eilen kirja oli -60%:n alessa ja nappasin sen mukaani. Olen lukenut sitä muutaman kappaleen ja kirja on osoittautunut varsin mielenkiintoiseksi. Minulla on hyvin vähän kokemuksia yksisarvisista tai ylipäänsä tunteita niitä kohtaan, jonka vuoksi onkin mielenkiintoista tutustua niihin. Kerran tai pari tehdessäni reikihoitoa siskolleni minusta on tuntunut kuin yksisarvinen olisi pukkaillut minua käteen ja se on tuntunut tosi hassulta. Ilmeisesti nyt on aika tutustua niihin enemmän, koska jostain syystähän tuo kirja pomppasi näkökenttääni ja "jouduin" ostamaan sen itselleni ;).

Reikitin eilen parasta ystävääni etänä ja koin hoidon aikana jotain aivan ennenkuulumatonta. Vaivuin melko heti hoidon aloittamisen jälkeen hyvin syvään meditatiiviseen tilaan; koin olevani hereillä ja tietoisessa tilassa, mutta silti olin aivan jossain muualla. Ajattelin hoidon aikana useasti, että ns. "normaali etähoitoaika" on mennyt jo aikoja sitten, mutta koin että reikin täytyi virrata niin kauan kuin hoito lopulta kesti - 30-45min?? Vaivuin niin syvään meditaatioon, että lopulta tempauduin sieltä sen verran takaisin tajuntaan että kävin nukkumaan. Sain nukkua viikon parhaat unet ja matkustin taas valtavasti unissani. Kävin mm. Austaraliassa/Uudessa Seelannissa tms. ja sain lentää jollain hökötyksellä josta katselin kun rohkeat ihmiset surffasivat kauheaa vauhtia pitkin vaahtopäitä! Hyvin voimaannuttava ja mielenkiintoinen kokemus. Ja kuulemma vastaanottava osapuolikin oli nauttinut hoidosta kovasti.

Kävimme tänään Pyhäinpäivän kunniaksi viemässä mieheni isän haudalle kynttilän ja voi, miten kaunis kynttilämeri hautausmaa oli! Erityisesti tänään lähetän enkeleitä läheistensä menettäneiden luokse lohduttamaan ja kulkemaan heidän rinnallaan. Lisäksi pyydän että ae Rafael ja muut enkelit suojelevat rakasta kummipoikaani ja hänen perhettään matkalla ja antavat heille merkkejä läsnäolostaan herättäen luottamusta siihen, että kaikki menee hyvin <3.