Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulun rauhaa

Onpas taas aika vierähtänyt siitä, kun viimeksi täällä olen käynyt - kertonee jotain tästä loppusyksyn kiireestä.. Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet yhtä hullunmyllyä ja juoksemista paikasta toiseen. Lähestulkoon kaikki viikonloput ovat olleet täynnä ohjelmaa, vierailuja tms., ja illat myöskin sitä myöten täynnä. Töissä sama kiire ja juokseminen ovat jatkuneet ja jokainen voi arvata, mitä tällainen kilpajuoksu tuo tullessaan - totaaliväsymyksen. Töissä on ollut erityisen rankka loppusyksy ja muuttuvat energiatkin luovat lienee oman silauksensa tähän hulluuteen. Itse olen useasti miettinyt elämäni suuntaa ja sitä mille polulle haluan lähteä. Täydennyskoulutukseni piti alkaa marraskuussa, mutta kas kummaa, neljä ihmistä perui osallistumisensa joten koulun alku lykkääntyy helmikuulle. Mietin useasti, vedänkö itsekin ilmoittautumiseni pois ja katselen vielä, mutta toistaiseksi olen kuitenkin päättänyt antaa asian olla ennallaan ja jättää sen enkeleiden ratkaistavaksi, toteutuuko koulun aloitus helmikuussakaan..

Marraskuun sateet ja synkkyys kysyivät enemmän kuin koskaan voimia kestää arjen vastoinkäymisiä, mutta nyt kun katsoo ulos ja näkee auringon paistavan, lumen hohtavan maassa valkoisena ja pakkasmittarin näyttävän -5 astetta, voi todeta mielenkin virkistyvän joulun läheisyydestä. Lähdemme ylihuomenna joulun viettoon Joensuuhun ja minulla on ainoastaan yksi iso toive joululomalle; rauhoittuminen ja rentoutuminen. Sen lisäksi ihanan ja toivotun lisän joululomaan tuo rakkaiden läheisyys ja yhdessä olo <3. On erittäin mielenkiintoista nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sillä muutoksia on varmasti tulossa sekä energiatasolla että konkreettisesti. Töiden suhteen olisi huojentavaa saada jonkinlainen ratkaisu, joskin uskon mahdollisen koulun alkamisen tuovan siihenkin uutta suuntaa.

Yritän kerätä joulun ajan voimia ja palata tännekin kertomaan taas aktiivisemmin kuulumisia. Sitä ennen kuitenkin haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista, leppoisaa ja voimaannuttavaa joulun aikaa. Olkoon joulun enkelit näkyvästi läsnä kaikkien joulussa <3.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Uusi polku

Olen elänyt hieman hiljaiseloa blogin kirjoituksen suhteen, koska olen kuulostellut elämäni suuntaa. Unet ovat jälleen vahvistuneet ja vahvistaneet yhteyttä sisimpääni, ja tapasin myös uuden oppaani unessa jokin aika sitten <3. Olen ollut jonkinlaisessa välitilassa suuntaani etsien ja nyt on vihdoin koittanut aika, jolloin olen pitkästä aikaa tehnyt isoja valintoja, jotka vaikuttavat elämääni seuraavien parin vuoden ajan. Olen nimittäin vähintään viime keväästä lähtien haaveillut täydennyskoulutuksesta, mutta haaveeni on aina kaatunut siihen, että se maksaa aika paljon ja koulutusta järjestetään toisella paikkakunnalla. Olen siis ikäänkuin torpannut ajatuksen jo alkulähteilleen. Viime viikolla sain nauttia erittäin voimaannuttavista koulutuspäivistä aiheeseen liittyen ja ajatus täydennyskoulutuksesta alkoi jälleen itämään. Huomasin myös yllätyksekseni, että koulutusta järjestetään Tampereella ja että uusi kurssi alkaa ensi kuussa! Merkit olivat aika tavalla kohdallaan, joten ajattelin lähestyä työntantajaani haparoivin askelin ja kysyä mahdollista taloudellista tukea ja joustoa koulutukseeni liittyen. Viikon ajan intuitioni vaan vahvistui ja toissapäivänä sain työnantajaltani kädenojennuksen tarjouksen merkeissä ja eilen ilmoittauduin koulutukseen! Rahaahan siihen menee jonkin verran, mutta toisaalta tämä tilaisuus on kaikkinensa yhtä johdatusta ja paloni asiaan on kova, joten tämän on pakko olla se tie, jolle minun täytyy nyt astua.

Yksi syy, miksi epäröin koulutukseen osallistumista, oli se, että olen sidottuna työhöni vuodeksi valmistumisesta (kuuluu sopimukseen). Mietin kovasti sitä, että josko muutto Joensuuhun tulisikin tällä välin kun olen vihdoin tehnyt jonkinlaisen siirron elämässäni. Elämän junan ei voi kuitenkaan antaa pyyhältää ohitse ja jäädä itse odottelemaan tilaisuuksia, joiden saapumista ei tiedä. On pakko tehdä itsekin valintoja suuntaan tai toiseen ja elää siinä hetkessä joka on nyt. Kuka tietää, mitä tämä asia tuo tullessaan myöhemmin elämässäni.

Tuntuu jotenkin ihanalta, että uskaltaa ottaa jonkinlaisen riskin ja tehdä ison päätöksen elämässä. Olen niin pitkään mennyt vain virran mukana, kylläkin intuitiotani kuunnellen, mutta nyt teen ihan oikeasti itse tämän päätöksen ja valinnan. Olen selvästikin aloittamassa uuden polun kulkemista jo uuden oppaankin myötä. On jännittävää ajatella, miten elämäni tulee muuttumaan, puhumattakaan uusista haasteista, joita saan työhöni. Ja kaikki tämä muutos vain 2viikon sisällä! :) Joskus asioihin täytyy vaan laittaa vauhtia.

Enkeleitä ja intuition johdatusta <3.


lauantai 20. syyskuuta 2014

Syksyn tuoksuja

Tämä viikko on mennyt hurjan nopeasti ja siihen on mahtunut tunteita laidasta laitaan. Alkuviikko meni maniaa muistuttavassa tilassa ja loppuviikolla piti välillä itke tirauttaa muutama kyynel, että jaksoi taas iloita ;). Puhdistautumista tavallaan sekin.. Olen viime aikoina ollut itkun suhteen aika herkillä ja ei ole tarvittu kuin hyvä kirja tai koskettava asia niin kyyneleet ovat virranneet vuolaasti. Itkun jälkeen on mahdottoman hyvä olla, keho ikäänkuin puhdistautuu kyyneleiden myötä. Yksi suurista ilon aiheistani tällä viikolla oli se, että työhön liittyvissä asioissa on vihdoinkin tapahtumassa/tapahtunut pieniä liikahduksia erään minua rassanneen asian suhteen, juhuu!! Eihän sitä ollakaan odotettu kuin kohta viisi vuotta.. ;) No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kehityskeskustelussakin saatiin aikaan melkoinen flow, huisia!

Tänään kävimme perheen voimin ensimmäistä kertaa Frantsilassa kahvittelemassa. Minulla on ollut tosi vahvana tunne päästä käymään siellä, joten oli ihana mennä sinne. Löytyipä sieltä ihana taulu ja kivilleni sopiva keraaminen alustakin kotiin vietäviksi <3.



Frantsilassa oli ihanan voimaannuttava energia ja valtavan ystävällinen palvelu. Olisi ihanaa joskus osallistua jonnekin kurssille siellä ja nauttia talon antimista enemmänkin, luonnonrauhasta puhumattakaan.

Olen saanut tuntea pyhää kiitollisuutta siitä, että runsauden enkelit ovat olleet puolellani tällä viikolla erinäisin tavoin; olen saanut myytyä tarpeettomia tavaroita hyvään hintaan ja muutama muukin asia on mennyt ihan putkeen. Nyt talous alkaa olla jota kuinkin balanssissa koiran sairauskustannusten aiheuttaman loven jälkeen :). En voi tarpeeksi kiittää enkeleitä niiden tarjoamasta avusta! Syksyn ihanat tuoksut ja sää ovat myös ilahduttaneet mieltäni ja saaneet arvostamaan luonnon tarjoamia elämyksiä. Ensi viikonloppuna pääsemme mieheni kanssa nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta kun anoppi saapuu kaupunkiin lapsenvahdiksi - asiat voisivat olla hullumminkin ;).

maanantai 8. syyskuuta 2014

Ihana Flow!

Aivan loistava flow päällä, pitkästä aikaa! Se alkoi eilen kun osallistuin Viisas elämä -messuille ja kävin siellä kuuntelemassa aivan super-mielenkiintoisen luennon, joka käsitteli unia. Luennoitsija oli Anne Lindholm-Kärki, joka on tietokirjailija, Uniohjaaja, Uniohjaajakoulutuksen luoja ja toteuttaja sekä psykoterapeutti. Luennolla sain lähinnä vahvistusta omille ajatuksilleni unista, niiden näkemisestä sekä niissä kehittymisestä. Joku yleisöstä kysyi, miksi kaikki eivät muista uniaan lähestulkoon koskaan. Luennoitsija vastasi mielestäni hienosti siihen, että ne jotka eivät muista uniaan, eivät ole valmiita kohtaamaan sisintään sekä ottamaan vastaan viestejä omalta korkeimmalta minältään. Lisäksi unet tuovat meille korkeammalta minältämme viestejä unimaailman keinoin, koska tietoinen minämme (ego) ei ole valmis ottamaan viestejä valvetilassa. Tunnen itseni hyvin kiitolliseksi siitä, että olen oppinut muistamaan unia ja pohtimaan niiden välittämiä viestejä, vaikkakaan niitä ei ole kovin helppoa tulkita.. Onneksi olen kuitenkin niin onnekas, että saan reflektoida uniani rakkaan siskoni kanssa, koska toisen kanssa reflektoimalla unista usein löytyy jotain uutta ja merkityksellistä <3. On myös huikeaa ollut kokea muutama tietoinen uni, joita haluaisin ehdottomasti kokea tulevaisuudessa lisää!

Eilen minulle meinasi tulla paniikki ja epätoivo muutamasta asiasta, joita tämän päivän suhteen etukäteen aloin melkein stressaamaan. Huomio sanalla melkein ;)! Päivystin tänään, joka useimmiten maanantaisin tietää helvetillistä kiirettä ja ihmispaljoutta. Olin ajatellut myös meneväni zumbaan ja tiukka aikataulutus hirvitti hieman. Sitten sain ajatuksistani ja melki-stressistä kiinni heti alkutekijöissään ja aloin luomaan mielikuvaa tästä päivästä, joka tulee olemaan rauhallinen ja zumbaamaankin ehdin hyvin. No, kuinkas ollakaan, aamulla töihin pyöräillessäni sain ensiksi ihastella henkeäsalpaavan kaunista syys-maisemaa ja tunsin syvää kiitollisuutta luonnon tarjoamasta kauneudesta joka minulle heti päivän alkajaisiksi näytettiin <3. Töissä sain todistaa suoranaista ihmettä, nimittäin minulla taisi käydä tänään vähemmän potilaita kuin keskimääräisenä päivystyspäivänä, normi-maanantaista puhumattakaan ;)! Zumbaankin ehdin (tottakai!) ja sain entisestään energiaa ihanista lattarirytmeistä ja huippu-suloisesta zumbaohjaajasta  - puhumattakaan tärkeän ihmisen tapaamisesta jumpan yhteydessä. Siis wau, mikä energia ja flow, pitkästä aikaa! 

On mieletöntä - jopa häkellyttävää - huomata, miten pitkälle tällä henkisellä tiellä on jo nyt päässyt ja toisaalta on ihanaa olla tietämättä, mitä edestä vielä löytyy. Sydän meinaa pakahtua kiitollisuuden ja onnen tunteesta ja tunnen olevani läsnä tässä hetkessä juuri nyt. Ihanan aurinkoista ja energistä syysviikkoa kaikille ihanille!  Nähkää merkit ja mahdollisuudet sekä kauneus ympärillänne. Ja jakakaa kauneuden ja ilon energiaa kaikille läheisillennekin, sillä vedämme puoleemme sitä, jota itse heijastelemme. <3

torstai 28. elokuuta 2014

Unien näkemistä ja astraalimatkoja

Tämä viikko on ollut ennätyksellisen raskas ja voimia vievä; rakas koirani, 13v 8kk, sairastui viikonloppuna niin vakavasti että eilen luulin (jo kolmannen kerran!) koittaneen ajan, jolloin minun täytyy saatella se Taivaan porteille. Kuinkas ollakaan, lopettamispäätöksen jo tehtyäni ja asioita järjestellessäni, eläinlääkäri soittikin (koira oli koko päivän eläinlääkärissä) kertoakseen, että koira oli yllättäin alkanut syömään itse ja piristynyt. Olin jo lääkärillekin päätökseni kertonut ja siinä puhelun aikana totesin sitten, että lähden katsomaan miltä koira omasta mielestäni vaikuttaa ja teen päätökseni siltä pohjalta. Niinhän siinä sitten kävi, että koira oli aivan silmissä virkistynyt ja lopulta lähdettiin vielä yhdessä kotiin <3. Tänäänkin edistystä toipumisessa on tapahtunut jo siinä määrin, että koira on jo melkein oma itsensä! Uskomatonta, miten tämä kyseinen yksilö ei luovuta, vaan kerta toisensa jälkeen taistelee itsensä elävien kirjoihin ;). Kuuli varmasti aikeeni lopettamisesta ja päätti taistella vastaan - neljän vuorokauden sairastamisen jälkeen. Nyt sitten elellään hetki kerrallaan ja ihmetellään yhdessä maailman menoa.

Lueskelin tasan vuosi sitten kirjoittamaani blogitekstiä muistellessani, millaisia pohdintoja olen silloin kirjoitellut. Mielenkiinnon herätti erityisesti unihavainnot, joista kirjoitin. Unet olivat tärkeässä asemassa jo silloin ja ne ovat tulleet viime aikoina entistäkin tärkeämmäksi osaksi henkistä kasvuani. Niissä on usein varsin mielenkiintoisia ja merkityksellisiä asioita, puhumattakaan jonkin asteisista astraalimatkoista, joilla olen päässyt muutamaan otteeseen käymään. Olen pari kertaa kohdannut astraalimatkalla jonkun tuntemani henkilön ja se tunne on aivan erilainen kuin unessa tapahtuva kohtaaminen. Se on jotain niin hienoa ja jännää, että en malttaisi odottaa taas seuraavaa tapahtuvaksi! Olen myös yrittänyt kommunikoida sieluni kanssa saadakseni vastauksen/selvyyden erääseen sielunsopimukseen, joka on tällä hetkellä minulle hyvin tärkeä. Nyt, kun koirakin on taas parantunut ainakin toistaiseksi, voi taas keskittyä unennäkemiseen ;).

Tällä hetkellä toivoisin enkeleiden tuovan minulle runsautta, koska eläinlääkärikeikkaan meni kaikkiaan aivan älyttömästi rahaa.. Olen surkutellut sitä aivan tarpeeksi viime päivinä kaiken muun ohella, joten nyt on sitten aika siirtyä runsausajatteluun ja luottaa yksinkertaisesti siihen, että rahaa tulee jostain lisää. Olen kahden vaiheilla myös sen suhteen, että uskallanko varata suunnittelemamme Itävallan laskettelumatkan ensi talvelle.. Täytyy kai se uskaltaa, jos kerran kohta tulee lisää rahaa menetettyjen tilalle ;)).

Ihanaa viikonloppua ja enkeleitä kaikille lukijoille - Uusi aika on alkanut ja uudet energiat sen mukana <3.


torstai 14. elokuuta 2014

Elämä

Mitä jos sinulle sanottaisiin, että olet sellaisessa risteyksessä, jossa saat valita, lähteäkö vai jäädä? Mitä jos sielusi olisi niin "valmis", että kaikki karmanvelkasi olisi maksettu ja maanpäällisen elämän polkusi olisi sellaisenaan kuljettu? Jos vierelläsi ei enää seisoisi oppaita, ainoastaan kaunis sielusi. Sielu, joka on haikeana, jopa surullisena, jonkin asian päättymisestä ja valmiina hautaamaan sen. Valoisuus ja elämänhalu sekä henkisen kehittymisen janoaminen peittelisivät sielusi koti-ikävän - vielä ei ole aika. Halu kulkea ihmiskunnassa valotyötä tehden veisi voiton koti-ikävästä, ja ainoastaan sinä itse voisit päättää mitä haluat. Sanoa ääneen kaukaisimmatkin unelmasi ja syvimmät toiveesi, halusi astua seuraavalle henkisyyden portaalle, valmiina kokemaan henkisyyttä täysin eri tasolla. Sinetöidä toiveesi maalailemalla toinen toistaan kauniimpia tulevaisuuden kuvia täysin puhtaan valkealle taululle. Uudelle tasolle siirtyessäsi saisit uudet oppaat sielusi rinnalle kulkemaan; entiset oppaasi jäivät edelliselle henkisyyden tasolle, nyt jo tarpeettomina.

Olemme onnekkaita, kun emme tiedä mitä meidän varallemme on suunniteltu. Emme tiedä päivää, jolloin tulemme lähtemään Taivaan kotiin, tai päivää, jolloin joku rakkaistamme lähtee. Joskus tarvitsemme muistutuksen siitä, että jokaisesta päivästä, hetkestä ja muistosta tulee iloita ja olla onnellinen. Silmänräpäyksessä kaikki voi muuttua ja kadota. Siksi meidän tulee löytää oman elämämme riemut ja rakkauden ilmentymät yhä uudelleen ja uudelleen, ja joka kerta löytäessämme ne uudelleen, saatamme nähdä niissä jotain mitä emme ole aiemmin huomanneet. Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle, sillä suurin virhe mitä tässä elämässä voimme tehdä, on mennä eteenpäin ilman, että pysähdymme matkan varrelle ihmettelemään elämän suuruutta ja ihanuutta.

Kaikki on hyvin. Kiitän tässä hetkessä siitä että tällä viikolla olen saanut kokea jotain ainutlaatuista. Tärkeää. Pysähdyttävää. Hämmentävää. <3



maanantai 4. elokuuta 2014

Haaveita ja toivomuksia

Tahmea työviikko takanapäin, toivottavasti tämä alkanut viikko toisi tullessaan hieman raikkaampaa oloa. Siinä mielessä saan kyllä olla onnekas, että sain palata töihin ihanien työkavereiden keskelle ja työkin on mieluisaa.. MUTTA. Jotain puuttuu. Onko tämä vain lomanjälkeistä tyhjyyttä vai onko (taas) alkamassa uusi aikakausi, jonka vuoksi tuntuu ettei tämä arki tällaisenaan riitä? Kun hassuintahan on se, että periaatteessahan tässä kaikessa ei ole mitään varsin vialla, haluaisin vain tähän täydennykseksi jotain rikastuttavaa. Haluaisin tehdä hoitoja enemmän, osallistua jollekin mielekiintoiselle kurssille, muuttaa Joensuuhun... Siinäpä niitä, pieniä (ja isompiakin) haaveen murusia :). Kuten tässä olen jo aiemmin oppinut, on kai tässä vaiheessa parasta asettua "odottelemaan", josko se jokin tulisi vastaan kuten tähänkin asti. Ei auta alkaa suorittamaan liikaa tätä toivetta, vaikka ego kovasti kärsimättömyydessään pyrkiikin etsimään kamalalla vimmalla kaikenlaista. Täytyy luottaa enkeleihin ja johdatuksen - ja siihen, että kaikki oikeat ovet avautuvat kun sen aika on. 

Sen olen huomannut viime aikoina läheisteni välityksellä, että moni on herännyt nyt henkisyyteen rytinällä ja ainakin osa heistä kaipaa kovasti opastusta sen suhteen, miten henkisten asioiden kanssa "tulee toimia". Kaikki on tavallaan vierasta & uutta ja yhtäkkiä potentiaalia ja herkkyyttä tuntuu olevan vaikka minkälaisiin asioihin, vain taivas on rajana, jos sekään ;). Myös parisuhteissa on monilla ilmennyt suuria kriisejä tai ehkä enemmän vaikeiden asioiden esiin pulpahtelua. Havahdumme ehkä juurikin tähän riittämättömyyden tunteeseen, haluamme että elämämme olisi mahdollisimman tyydyttävä ja kaikki osa-alueet täydentäisivät toisiaan. Nyt jos koskaan on aika tarttua kuulostelemaan näitä tunteita, sillä elämä valuu sormiemme välistä kuin hiekka, jos tyydymme vain katselemaan sivusta kun joku muu elää elämäämme.

Olen kovasti miettinyt myös sitä, miten toive kannattaa esittää siinä muodossa, että se on helppo toteuttaa. Kaikista vaikeinta minusta on se, että se toive täytyy tehdä ensiksi itselle selväksi ja pohtia onko se juuri sitä mitä tahdon. Nimittäin kun toive lähtee eteenpäin, sitä on turha siinä vaiheessa jarrutella, vaikka kaikki onneksi tapahtuukin korkeimmaksi parhaaksemme. Joskus huonoissa energioissa ja alhaisessa värähtelyssä tulee tehneeksi virheen siinä, että jumiutuu ongelmaan eikä pysty päästämään siitä irti. Kunpa vain aina itsekin pystyisi muistamaan sen, että jumiutuneessa mielentilassa ja matalissa energioissa tehdyt päätökset ovat harvoin hyviä.

Pyydetään enkeleitä apuun ja tuetaan ja rakastetaan toinen toisiamme, ja yritetään muistaa päästää irti kaikesta, mikä madaltaa värähtelyämme. Luotetaan siihen, että lopulta kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Korkeimmaksi parhaaksemme.

<3

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kesäloma-tunnelmia

Hupsista, kaksi kuukautta kulunut siitä, kun viimeksi blogia päivitin! Kesä ja lomailu ovat vieneet mennessään ja nyt viimeisen lomaviikon kunniaksi palaan taas tämän ruudun ääreen ;). Viime kirjoituksessani pähkäilin auringolta suojautumista luomu-aurinkorasvojen avulla ja löysin kun löysinkin haluamani: Lovean vedenpitävän aurinkorasvan suojakertoimella 30. Sen avulla olen säästynyt palamiselta eikä ihottumiakaan ole runsaasta käytöstä huolimatta tullut :). Uusiin energioihin siirtyminen ja vanhoista puhdistautuminen oli hyvin voimakasta aivan lomani alussa, heinäkuun alkupuolella. Kärsin päänsärystä/migreenistä yhteensä viisi peräkkäistä päivää! Lisäksi vatsani oli pari päivää aivan sekaisin. Tuntui muutenkin, että kroppa on aivan tukossa.. Krempat kuitenkin hellittivät hiljalleen ja nyt vaivana on enää vanha kärsimykseni, ranne, joka jo kertaalleen on operoitukin. Perjantaina magneettikuvaan, niin selviää mikä siellä reistailee..

Kesään on mahtunut paljon mielenkiintoisia juttuja ja henkistä kasvua. Myös unet ovat alkaneet kiehtomaan entistä enemmän. On huikeaa huomata, miten omaa intuitiotaan kannattaa aina kuunnella, sillä se jos mikä johdattaa meitä oikealle tielle. Tästä esimerkkinä muun muassa se, kun näin alkukesällä toistuvasti unta eräästä hyvästä ystävästäni, jonka kanssa en ole ollut viime aikoina paljon yhteyksissä. Mietin että pitäisi soittaa kyseiselle ihmiselle, mutta en asiassa toimeentunut. Sitten eräänä päivänä tältä ystävältäni tuli minulle viesti, jossa hän kertoi ajatelleensa minua, koska hänen nuorempi tyttärensä on jonkin aikaa kertonut näkevänsä heidän keittiössä enkelin! Ystäväni ei ole ollut aiemmin kovin kiinnostunut henkisistä jutuista eikä enkeleistä ja hän oli asiasta hyvin hämmentynyt. Unistani ja tästä enkeli-asiasta johtuen minulle tuli voimakas tarve nähdä hänet lomalla. Niinpä sitten tapasimme ja juttelimme paljon henkisistä asioista ja enkeleistä ja lopulta tapaamisemme johti ystäväni osalta yhteen jos toiseenkin asiaan henkisyyden tiellä..

Kävin Itä-Suomen lomallani Outokummussa kivimessuilla ja siellä tutustuin itselle ennestään tuntemattomaan aihealueeseen, nimittäin pyramideihin ja niiden energioihin. Kun näin lehdessä ilmoituksen kivimessuista, minulle tuli heti voimakas tunne siitä, että haluan mennä sinne. Siellä oli myös kahtena eri päivänä luennot, joista toinen käsitteli pyramidien energioita ja toinen jalokivien voimaa parantamisessa. Lähtökohtaisesti minua kiinnosti enemmän tuo jälkimmäinen aihe, mutta monesta eri syystä ajauduin kuitenkin ensimmäiselle luennolle. Luennoitsija, Jan-Mikael Maros, kertoi pyramidien energioista ja aihe imaisi minut mukaansa ;). Aloin heti jalostamaan ajatusta reiki-hoitoihin, ts. olen kokeillut luennon jälkeen sellaista, että visualisoin hoidettavan pyramidin sisään, jolloin toivon pyramidien korkeampien energioiden vaikuttavan myös entistä voimakkaampiin energioihin hoidon yhteydessä. Mielenkiintoista! Ostin itselleni myös pienen kivi-pyramidin, jonka sanotaan vaikuttavan suotuisasti toiveiden toteutumiseen; sanotaan, että pyramidin alle voi kirjoittaa allekirjoituksella ja päivämäärällä varustetun selkeän toiveen ja taitella lapun pyramidin alle. Pyramidin energioiden uskotaan vaikuttavan suotuistasti kyseisen toiveen toteutumiseen.. Yrittänyttä ei laiteta ;)!

Henkinen polku on mahdollisuuksia täynnä, ja kuljemme omaa tietämme intuitiotamme, enkeleitämme sekä "kasvukavereitamme" kuunnellen. Itseltäni olisi jääneet monet oivallukset oivaltamatta ilman rakasta sielunkumppaniani, siskoani <3.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Risteyksessä

Aurinko paistaa ja kesä on tullut! Hetkessä luonto on herännyt horroksestaan ja saanut harteilleen upean vihreän peiton. Perhoset liitelevät ja linnut sirkuttavat ilosanomaansa ja ilmassa tuoksuu raikas kesä. Aurinko ja kesä näyttävät mahtiaan myös siinä määrin, että ilman aurinkosuojausta ei meikäläisen parane ulkona näillä keleillä viivähtää.  Viime kesän ihottuma-kamppailut tulivat elävästi (ja jopa paniikinomaisesti!) mieleeni kun tänään sekä kyynärtaipeitani että kaulaani alkoi kutittaa ja niihin ilmestyi paikoin ihottumaa. Syykin oli selvä - eilen laittamani aurinkorasva. Allergialääkäriltä saamani yleisimmin allergisoivien lisäaineiden luettelo oli pitkä ja uskonkin käyttämieni aurinkorasvojen sisältämien ainesosien löytyvän luettelosta.. Yritin viime viikolla etsiä luomu-aurinkorasvaa eräästä luonnonkosmetiikkaa myyvästä liikkeestä, mutta koska henkilökunta ei ollut kovin palvelualtis ja minulla oli kiire, en löytänyt etsimääni.

Googletin juuri luomu-aurinkorasvoja ja ainakin Laveralla on ilmeisesti suhteellisen laadukkaita luonnonkosmetiikka-tuotteita. Mikä ilahduttavinta, meidän lähi-Prismakin myy kyseistä sarjaa, joskaan sitä en tiedä, sisältyykö aurinkovoide heidän valikoimiinsa. Ruohonjuuresta tietäisin varmasti saavani haluamani, mutta sen sijainti on hieman hankala eikä ole reitilläni.. Ilmeisesti myös Yliopiston apteekissa on luonnonkosmetiikkaa, mutta en tiedä, miten laaja valikoima. Täytynee tutkailla asiaa.. Myös vinkkejä asiaan liittyen otetaan vastaan!

Viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut työrintamalla yhtä sun toista - tai sanotaanko että olisi tapahtunut jos olisin antanut tapahtua ;). Minulle tarjottiin tavallaan ylennystä toisesta työpisteestä. Työ olisi ollut itsessään samaa esimieslisällä maustettuna, mutta toisessa toimipisteessä. Fyysisesti tuo toinen toimipiste olisi tuottanut minulle suurta päänvaivaa kulkemisten kannalta ja se oli yksi syy, jonka vuoksi en ottanut pestiä vastaan. Valvoin kaksi yötä asiaa miettien ja olin jo päättänytkin tavallaan että otan tarjouksen vastaan, kunnes viime hetkellä minulle tuli epämiellyttävä tunne asian suhteen ja luotin siihen tunteeseen. Paikka meni lopulta sellaiselle, jolle sen pitikin mennä joten asia meni parhain päin. Rakentelen omia pilvilinnojani, joten toivottavasti muitakin ovia avautuu piakkoin, kun en tästä ensimmäisestä astunut sisään ;).

Uusia tilaisuuksia odotellessa ja kesän tuoksusta nauttien toivotan mukavaa ja energistä viikkoa kaikille! <3

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Onni on tässä ja nyt

Viimeiseen viikkoon on mahtunut paljon onnen hetkiä, sellaisia, joissa tuntee olevansa läsnä ja elämässä kiinni - tässä ja nyt. Olimme pääsiäisen vietossa kotiseudulla ja pääsin tänä keväänä ensimmäistä kertaa mökille. Kun saavuimme sinne, aurinko paistoi siniseltä taivaalta, linnut lauloivat kilpaa toistensa kanssa ja ympärillä vallitsi muuten täydellinen hiljaisuus. Jos sulki silmänsä, saattoi kuvitella olevansa kesälomalla. Tunsin rauhan ja levollisuuden valtaavan sydämeni ja jokaisen sieluni sopukan. Samanlainen rauha ja pirskahteleva riemu valtasivat sydämeni myös eilen kun ajelin tänä keväänä ensimmäistä kertaa pyörällä töihin. Voi että, se lintujen laulu ja kesäinen auringonpaiste..! Ruoho, joka alkaa juuri vihertää talven jäljiltä, maa joka tuoksuu kesälle. Onni <3.

Tajusin viime viikolla myös tehneeni päätöksen, saavuttaneeni varmuuden, jota olen hakenut jo pidemmän aikaa. Nimittäin, vaikka olen haaveillut Joensuuhun muutosta jo pidemmän aikaa, mieltäni on kalvanut kuitenkin lähes mikroskooppisen pieni epävarmuus. Viihtyisimmekö siellä varmasti? Olisinko todella valmis luopumaan tästä elämästäni, jota olen rakentanut tänne jo yli kahdeksan vuotta? Mökillä ollessamme ja kotiseuduilla lenkkeillessämme tiesin vastauksen: kyllä. Voi kyllä, olen valmis! Ja koska tiedän, että energia seuraa aietta, olen alkanut ajattelemaan asioita siten, että kun muutamme sinne.. Uskoni on vahva, asiat alkavat ajallaan loksahdella paikoilleen, yksi palanen kerrallaan.. ;)

Töissä on ollut pari rankkaa ja työntäyteistä viikkoa, jotka toisaalta ovat kuitenkin sujuneet mukavasti ja hyvässä hengessä. Työkaverit ovat yksi niistä kantavimmista voimista, jotka tekevät arjesta riemullisemman. He ovat myös yksi suurimmista asioista, joita jäisin varmasti kaipaamaan jos - kun - joskus täältä muutamme. Töihin liittyen lähiaikoina on tulossa muutama asia, jotka mietityttävät ja ahdistavat hieman jo ennakkoon, mutta olen reikittänyt ja pyytänyt enkeleiltä ratkaisuja ja helpotusta kyseisiin asioihin. Luotan siihen, että asiat menevät aina parhain päin, kaikkien korkeimmaksi parhaaksi <3.

Enkeleitä kaikille, elämä on tässä ja nyt.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Entisiä elämiä ja intuition vahvistamista

Onpas viikko mennyt vauhdilla! Tuntuu että viikonloppu oli ihan vasta ja kuitenkin huomenna on taas perjantai.. Viikko on ollut työntäyteinen ja erittäin mielenkiintoinen.. Alkuboostin viikolle antoi maanantaina vastaanottamani intuitiivinen energiahoito, josta viime kirjoituksessa puhuinkin. Hoito oli ihanan rentouttava ja vaivuin sen aikana melko meditatiiviseen tilaan mielikuvien kera. Mutta se, millaisen raportin hoidosta sain, vasta mielenkiintoinen olikin..! On aivan uskomatonta, kuinka toinen ihminen, joka ei tiedä minusta mitään, pystyy kertomaan niin tarkkaa tietoa elämässäni juuri meneillään olevista tärkeistä asioista! Siis aivan uskomatonta. Luin raporttia vuoron perään itkien ja nauraen, kun siinä kerrotut asiat olivat niin osuvia - ja henkilökohtaisia.

Menneistä elämistäni sain tietää sen verran, että olen toiminut mm. palvelustyttönä, orjana (!?), näkijänä ja nunnana :)! Kaikki sellaisia ammatteja, joissa "palvellaan muita" - kuten myös nykyisessä ammatissani terveydenhoitajana. Karmanvelat olin aika hyvin maksanut joten tässä elämässä ei pitäisi olla kovin suuria velkoja enää maksettavana ;). Sain myös kuulla, että rinnallani kulkee valtavan kaunis, suuri valo-olento <3. Olen ehkä enenevissä määrin aistinutkin jonkinlaista läsnäoloa, mutta en ole uskaltanut kenties luottaa tunteeseeni ja intuitiooni. Myös sisäisen ääneni/enkelini kuuntelemista pitäisi vahvistaa, ja uskon että siinäkin vanha tuttuni, pelko, vaikuttaa siihen että saatan sen joskus sivuuttaa.. Jotenkin sitä pitää omia ajatuksiaan välillä hölmöinä eikä saata uskoa, että jopa minäkin voisin kuulla oman enkelini puhuvan ajatuksieni kautta, saati että se antaisi merkkejä itsestään. Toisaalta taas, höyheniä on pölissyt aivan urakalla viime aikoina, kuten viimeksikin mainitsin.. Ja joskus sisäinen ääni ja tunne on niin vahva, ettei ole epäilystäkään ettenkö siihen luottaisi!

Unet ovat hieman rauhoittuneet taas hetkeksi, mutta jotenkin unensaanti on ollut vaikeampaa ja uni levotonta. Täysikuukaan ei ole ollut? Kevät saa rakentelemaan unelmia ja tavoittelemaan niitä; haaveeni Itä-Suomeen muutosta on taas nostanut päätään. Eilen yllätin itseni katsomasta kotipaikkakuntani liikuntakeskus-tarjontaa?! Niin, töitäkään ei siellä ole (vielä), mutta on hyvä olla selvillä, minne hakeutuu jumppaan kun sinne muutamme ;). Energia seuraa aietta, vai miten se meni...

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Lapin lumoissa

Aurinkoiselta Lapin lomalta on palattu ja mukava arki on jälleen alkanut. Mukava-sanaa korostan tietoisesti, sillä sekä kotona että töissä on olleet positiiviset energiat :). Lapissa oli ihanan levollista, kuten aina. Olen aikuisiällä siellä käydessäni tuntenut erityistä yhteenkuuluvuuden tunnetta Lapin kanssa ja erityisesti siellä oleva luonto - naavaiset puut ja raikas ilma - sekä ystävälliset ihmiset kiehtovat. Poroja olen toivonut näkeväni monena vuonna, mutta en ole niitä toistaiseksi vielä oikein kunnolla päässyt ihastelemaan (ne kuulemma liikkuvat teillä vain kesäisin..). Reissun alla oli varsin ikävä sattumus, joka muutti hieman loman kokonaisuutta. Matkalle oli tarkoitus lähteä meidän perheen lisäksi sekä mieheni äiti miesystävänsä kanssa sekä omat vanhempani. Edellisenä iltana ennen lähtöä isäni oli kuitenkin liukastunut jäällä ja murtanut ranteensa, joten vanhempani eivät päässeet mukaan. Harmitus ja pettymys oli suuri, mutta äitini oli sitä mieltä, että asialla oli korkeampi tarkoitus ja jostain syystä heidän matkansa "peruttiin". Onneksi meidän reissu meni kuitenkin oikein hyvin ja pääsimme vielä nauttimaan sekä laskettelusta että hiihdosta täysin rinnoin. Myös ae Rafael tuntui olevan monessa mukana kameran linssin läpi tarkasteltuna ;).







Energiat ovat totisesti muuttumassa koko ajan korkeammaksi. Erityisesti siskoni on huomannut tämän varsin konkreettisesti viime aikoina erilaisten sattumusten kautta ;). Itse olen saanut kokea lähinnä enkeleiden läsnäolon monin tavoin. Yövymme joka vuosi Lapista tullessamme Jyväskylän Sokos hotel Alexandrassa ja siellä tuntuu olevan erityisesti enkelit läsnä; jo kolmena vuonna peräkkäin olen saanut hotelliin mennessämme löytää pari höyhentä reitiltäni ja toissa vuonna sain valokuviin huikeita enkelipalloja! Enkelit ovat myös hupsutelleet kustannuksellani ja varmaan ajatelleet minun olevan varsinainen pönttöpää kun en tajua vähistä vihjeistä.. Olen viimeisen kolmen viikon ajan miettinyt pääni puhki, missä eräs Lorna Byrnen kirjani on. Olen kysynyt ystäviltäni ja pyytänyt enkeleiltä vastausta kirjan sijantiin. Samaan aikaan olen ihmetellyt, miksi eräs harvinaisempi ystäväni on ollut unissani ja ajatuksissani, kunnes tänään tajusin yhtäkkiä kysyä häneltä kirjasta. Ei varmaan tarvitse sanoa, että kirja löytyi häneltä :D. Joskus täytyy vääntää rautalangasta ennen kuin tajuaa..

Olen muutamana yönä, yleensä joko annettuani tai saatuani reikihoidon, nähnyt mielenkiintoisia unia. Viime yönä näin unta, että reikiopeni antoi minulle hoitoa ja koimme tilanteessa erityislaatuisen hengen? enkelin? jonkun muun? läsnäolon. Sain myös unessa saamani hoidon aikana kuulla olleeni entisessä elämässä pohjoisen asukki, joten jos tämä pitää paikkansa, en enää lainkaan ihmettele viehtymystäni Lappiin ;). Ensi viikolla saan asiaan varmaan jonkinlaista vahvistusta, sillä eräs ihminen tekee minulle intuitiivisen energiahoidon, jonka jälkeen olen kuullut energioiden avautuvan suorastaan rysäyksellä. Sitä odotellessa :).

Positiivisia energioita, mielenkiintoisia yhteensattumia, auringonvaloa ja enkeleiden läsnäoloa <3.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Alakulon alhoa ja kehon kremppaa

Viime viikot ovat tuntuneet hieman tahmeilta, askel on ollut tavallista raskaampi ja mieliala yhtä harmaa kuin sääkin. Kotona riidat ovat olleet herkässä, samoin kuin itkukin. Välillä rinnassa tuntuva möykky on tuntunut kovin raskaalta kannettavaksi, ja ongelmat sellaisilta ettei niistä pääse yli eikä ympäri. Sitten tulee aurinkoinen päivä, jolloin linnut laulavat puissa ja pensaissa, ja lumi sulaa kohisten - niin, että kumisaappaat jalassa tekee mieli pomppia rapakosta toiseen. Tytär kertoo pajunkissoista, jotka on huomannut metsässä ulkoillessaan. Jouluvalot saavat väistyä kevään tieltä ja lumikolat siirtyä varastoon odottamaan ensi talvea, jolloin pääsevät taas töihin. Pienet asiat tuovat iloa päiviin ja huomaan, että kun sydänalassa tuntuvaa möykkyä alkaa vuolla hiljalleen, kerros kerrokselta, huomaakin olonsa taas kevyemmäksi.

Kehon ja mielen yhteys on kummallinen ja mielenkiintoinen. Tuntuu käsittämättömän jännältä, että mieleni syövereissä kantamani murheet ja ajatukset, vähäpätöisemmätkin, aiheuttavat kehossani epätasapainoa. Huuliherpes uusii kerta kerran jälkeen ja yläselässä, oikean lavan takana oleva lukko ei sula vaikka reikitän ja syön tulehduskipulääkettä kuurina. Myös oikean käsivarren lihas on tulehtunut. Aiemmin olen reagoinut kehoni vasemmalla puolella, nyt oikea puoli viestittää minulle olevansa epätasapainossa. "Kehon oikea puoli liittyy maskuliinisuuteen, antamisen kykyyn, hallitsevuuteen ja itsevarmuuteen. Se voi heijastaa konflikteja elämän miespuolisten ihmisten kanssa." (Shapiro, Dep; Kehosi paljastaa mielesi, 2009.). Niin, aivan totta. Voisiko asiaa pysähtyä oikein pohtimaan tarkemmin..

Olen tällä viikolla yksin tyttäreni kanssa, joskin saan vanhempani tänne parin päivän päästä auttelemaan arjen tohinoissa, mieheni kun on työmatkalla koko viikon. Ensi viikolla alkaa kauan odotettu loma ja pääsemme Lappiin nauttimaan oikeasta talvesta ja talvisista aktiviteeteista. Nyt eletään loman alkamista edeltäviä "kituviikkoja", eli on tunne ettei jaksaisi enää yhtään töissä. Kahdeksan päivää ja sitten saa huokaista. Aurinkoa ja keväistä säätä luvassa, hyvin jaksaa :).

torstai 20. helmikuuta 2014

Reikiä työpöydän äärellä

Tänään tapahtui töissä varsin häkellyttävä juttu. Reikitin työkaverini hartiaseutua, kun töissä oli hiljaista. Reikitin häntä siten, että hän istui työpöytänsä äärellä ja seisoin hänen takanaan. Hänen työpisteensä vieressä, samassa toimistossa, on asiakastiski, josta oli viisto näkymä paikkaan jossa reikitin häntä. Oli lounasaika ja odotusaulassa oli hiljaista, kunnes eräs nainen tuli asioimaan tiskille. Hän hoiti asiaansa tiskillä ja yhtäkkiä katsoi meihin ja totesi, että tuolla reikitetään. Sitten hän lisäsi että on itsekin reikihoitaja ja tekee myös muita luontaishoitoja, ja että lähettää työkaverilleni reikiä minun lisäkseni. Sitten hän sanoi, että on niin hassua että hoitajat reikittävät toisiaan mutta potilaita ei saa reikittää. Sitten hän poistuikin paikalta ja jatkoin vielä pari minuuttia reikittämistä. Tuli itselle erikoinen tunne, kun potilas noteerasi että reikitin ja vielä työvaatteissa.. Ensimmäinen ajatus tietenkin oli myös se, että entä jos hän kertoo jollekin näkemästään ja juttu kantautuu pomoni korviin ja ja ja ja.... Sitten päätin lopettaa jahkaamisen ja spekuloinnin ja antaa asian mennä. (Toivottavasti siitä ei siltikään koidu hankaluuksia..) Mutta olipa kerrassaan koominen tilanne!

Ensi viikolla menen erääseen jännään tilaisuuteen, jossa minulle ja työparilleni myönnetään eräs kunniakirja. Tiedossa on tilaisuus, jonka kulusta en ole oikein selvillä ja jossa on todennäköisesti lehdistöäkin paikalla. Ja tärkeitä ihmisiä. Hui, kammoksun tuollaisia tilanteita, koska tunnen itseni erittäin epävarmaksi, koska minulla ei ole mitään päällepantavaa ja pelkään että punastelen ja änkytän siellä jotakin typerää. Ajatustyö, reikitys ja enkeleiden pyytäminen on jo alkanut sen puolesta, että tilaisuus menisi hyvin, mutta muutama lisä-enkeli ei tekisi pahaa.. ;) Kunpa kaikki menisi hyvin! 

Huomenna olisi lähtö kotikonnuille ja automatkaa on taas jonkun verran taitettavana. Toivottavasti olisi suht hyvä sää ajella ja hirvet pysyttelisivät pesissään :). Tyttäreni jää mummolaan pariksi yöksi, koska meillä ei ole vielä talvilomaa. Ihan mukava saada taas pari päivää omaa aikaa ensi viikolla, vaikka olisi kyllä erityisen ihanaa jäädä "kotiinkin" pidemmäksi aikaa. Viikonloppu on niin kovin lyhyt aika kun ajomatkat vievät niin paljon aikaa. Onneksi pian tulee pääsiäinen ja pitkät vapaat ja sitä ennen vielä Lapin lomakin <3!

tiistai 11. helmikuuta 2014

Kolmen päivän tauti

Pitkästä aikaa täällä. Olen parikin kertaa aloittanut blogitekstin kirjoittamisen, mutta sanoja ei ole riittänyt kunnon kirjoitukseksi asti.. Olin kipeänä pari viikkoa sitten, ihan jopa pientä lämpöä nosti, minulle?? Jälkeenpäin olen ylpeä siitä, että sairastin kerrankin rauhassa enkä kiiruhtanut töihin tai jumppaan liian aikaisin. Tänään pääsinkin vasta ensimmäistä kertaa jumppaan ja voi sitä autuutta ja energiaa kun sai hikoilla.. :)! Ihanaa, olikin ilmeisesti aika puhdistautua. Viimeksi olen ollut kuumeessa viisi vuotta sitten tyttäreni ristiäisissä, eli kovin harvinaista tämä tällainen on. Ehkä seuraavan kerran sitten taas viiden vuoden päästä ;). Ennen kunnon taudin puhkeamista minulla oli pieniä enteileviä oireita, mutta vasta kun siskoni reikitti minua, sairastuin kunnolla. Taisi olla kyse kuuluisasta "kolmen päivän taudista", josta reiki-openi Ullakin on monesti maininnut..

Tänä aamuna oli satanut märän maan päälle ohut lumikerros ja minusta tuntui kuin olisi pääsiäinen. Kummallista, miten päivä on jo pidentynyt hurjasti ja illallakin ehtii nauttia valoisasta säästä pitkään töiden jälkeen. Käyn kovaa koulua kun älypuhelimeni lensi lattialle ja meni rikki, ja joudun käyttämään vanhanmallista perus-puhelinta. Aluksi kärsin suorastaan vieroitusoireista kun en päässyt bussimatkoilla nettiin yms. mutta nyt tuntuu jopa vapauttavalta kun ei tarvitse selailla koko ajan puhelinta. Olen saanut myös luettua valtavasti hyviä kirjoja kun luen bussimatkat töihin. No joo, toivoisin kuitenkin pian jo saavani puhelimeni huollosta, koska kyllä se vaan helpottaakin elämää tietyissä tilanteissa.

Töissä on ollut tosi mukavaa viime aikoina. Aamulla on kiva fiilis mennä töihin ja siellä hommat sujuu pääosin vaivattomasti. Kevät tuo taas tullessaan muutoksia työjuttuihin ja se meinaa pyrkiä ahdistamaan jo etukäteen. Yritän reikittää koko ajan sitä, että ahdistava asia järjestyisi jollakin muulla tavalla, mutta saas nähdä miten enkelit sen järjestävät. Niin, ja täytyy elää hetkessä ettei turhia murehdi etukäteen, koska yleensä asioilla on tapana järjestyä ja niin uskon tämänkin asian kohdalla.

Maadoittua täytyisi, koska kaikki tavarat tippuvat käsistäni ja pyyhkäisen mennessäni kaiken mahdollisen. Ullan sivujen enkeliviestikin kehoittaa maadoittumaan ja menemään luontoon. Siispä toivon parempia ulkoilusäitä ja toivoisinpa vielä talvisäidenkin tulevan takaisin.. Siinäpä toiveita kerrakseen ;). Kiitos kiitos kiitos!


tiistai 21. tammikuuta 2014

Naurujoogaa ja onnellisia asioita

Tänään olen onnellinen siitä, että päivä on pidentynyt ja töistä tullessani saan ihailla talvista maisemaa laskevassa auringossa. Olen onnellinen myös siitä, että pakkaslumi on kaunistanut maiseman niin, että puut ja pensaat näyttävät siltä kuin niissä olisi pieniä timantteja. Kenkieni alla narskuu pakkaslumi ja toppavaatteissani minun on lämmin olla. Koira-vanhukseni on pirteä ja oma itsensä, vaikka vasta pari viikkoa sitten pelkäsin sen elämän tulleen tiensä päähän. Saan olla päivittäin tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa arki sujuu helposti ja vaivattomasti, kuin itsestään. Positiivinen ilmapiiri vallitsee sekä töissä että kotona, elämä tuntuu mukavalta. Aamulla herätessäni ja illalla nukkumaan mennessäni olen hymy kasvoillani. Elämän energia virtaa voimakkaana ja kuljen omaa tietäni eteenpäin, luottavaisena siitä, että kaikki sujuu hyvin. <3

Tyttäreni on kehitellyt varsin hykerryttävän tavan ilahduttaa ympärillä olevia ihmisiä. Hän aloittaa nauramalla aluksi tekonaurua, joka muuttuu vatsanpohjasta asti tulevaksi kätkätykseksi heti, kun jotakuta muuta alkaa hymyilyttämään. Lopputulos on se, että me kaikki hekotamme vedet silmissä eikä naurustamme meinaa tulla loppua. Miten rentouttavaa ja puhdistavaa - nauraa vatsalihakset kipeänä ilman mitään syytä, pelkästään nauramisen ilosta! On jännä huomata, miten niin nauru ja positiivisuus kuin negatiivisuuskin tarttuvat helposti ihmisestä toiseen. Siksi olisikin tärkeää muistaa pysytellä mahdollisimman paljon hymy kasvoilla ja positiivisella asenteella.

Vauhti on kyllä ollut ihan huipussaan ja energiat katossa, sen huomaa töissäkin. En tulisi toimeen ilman post it -lappuja ja muistutuksia.. Minulla on tapana tehdä asiat sitä mukaa kun ne tulevat vastaan eli saatan aloittaa tekemään montaa asiaa yhtä aikaa etten vaan unohda mitään. Useimmiten lopputulos on hyvä, mutta tänään sain huomata että on välillä hyvä hiljentää ihan vähän vauhtia ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, muuten lopputuloksena voi olla vaikka minkälainen soppa! No, onneksi tämänpäiväinen ei ehtinyt edetä lähellekään sopaksi asti, mutta muistutteli taas siitä, että joskus voi vetää syvään henkeä ja rauhoittua yhteen asiaan kerrallaan.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Oivalluksia

Melkoisilla (yli)kierroksilla vedetty tämä alkuvuosi! Olo on ollut tosi energinen ja luottavainen, on ollut niin sanotusti draivi päällä. Viimeksi tänä aamuna kun kävelin talvisessa pakkasmaisemassa bussille, ajattelin että minulla on hirmuisen hyvä olla. Kaikin tavoin! Olen päässyt käymään jumpissa, työssä kaikki sujuu kivasti, kotona on naurettu paljon ja muutenkin tuntuu että energiaa riittää. Ja tuo talvisen upea pakkasmaisema ja aurinko! Aiemmin tuli ajateltua ja pelättyä useinkin, milloin täältä korkealta flowsta tippuu alas kun kaikki sujuu niin hyvin. Nyt olen oivaltanut, että se flow kannattelee itse itseään, kunhan sitä muistaa ruokkia omilla ajatuksillaan :).

Olen lukemassa mielenkiintoista kirjaa (Susanna Purra, Kadotettu yhteys). Kirjassa puhutaan juuri siitä, kuinka voimme itse ajatuksillamme ja tunnetiloillamme luoda omaa tietämme eteenpäin ja saada haluamiamme asioita tapahtumaan - tietenkin kuitenkin korkeimmaksi parhaaksi. Kirjassa kerrotut asiat ovat mielestäni pitkälti hyvin "enkelimäisiä", vaikka siinä ei ainakaan suoranaisesti puhuta enkeleistä. Itse asiassa olen oikeastaan tuon kirjan myötä oivaltanut myös sen, että monet eri keinot johtavat toivottuun lopputulokseen, kukin käyttää siihen vaan omia keinoja. Tällä tarkoitan sitä, että itse asiassa on sama, reikittääkö jotain asiaa, pyytääkö enkeleiltä apua siihen vai uskooko vain lujasti itse siihen, että asia menee hyvin. Lopputulos on sama!

Pitihän minun hieman puhdistautuakin muutaman päivän ajan näissä korkeissa muuttuneissa energioissa.. Viikko sitten koirani oli tosi kipeä selästään ja säikäytti kyllä ihan kunnolla, ettei siitä selviäkään. Tätä piti surra kahden päivän ajan ja itkeä niin paljon, etten ole aikoihin itkenytkään. Onneksi parin päivän sisällä särkylääkekuurin aloittamisesta koira piristyi ennalleen eikä tarvinnut enää murehtia taas sillä erää selkää. Nyt on jaksellutkin tosi hyvin ja täyttääpä herra huomenna 13 vuottakin <3. Sitä varten on tietysti seremoniat järjestetty ja lahjat hankittu :D. Toinen puhdistautuminen tapahtui viime viikonloppuna kun olin aamusta asti niin pahalla tuulella, etten meinannut toeta koko iltana. En ole aikoihin raivonnut kuten sinä päivänä - sääliksi kävi perheenjäseniä.. Onneksi olin luvannut tyttärelleni leipoa pullia ja sen avulla sain sitten hieman rauhoituttua ja mieli tuli paremmaksi. Piti varmaan päästellä jotain höyryjä ulos.

Nautitaan pakkassäästä ja talvesta - ja auringosta! Energistä viikkoa <3.

torstai 2. tammikuuta 2014

Höyheniä ilmassa

Onnellista uutta vuotta ja joulun jälkeistä eloa! Meidän eka joulu omalla porukalla meni kivasti ja vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä - olin klo 22. jo sängyssä ;). Töissä olen ollut välipäivät ja siellä tohinaa onkin riittänyt niin, että tänään tuntui että savu nousee päästä.. Vastuu painaa, mutta onneksi se taitaa olla vain väliaikaista ja pitäisi loppua toukokuun alussa, jolloin esimieheni palaa töihin. Luojalle kiitos arkipyhistä, niin saa hieman hengähtää ylimääräisten vapaiden ajan!

Kävimme hieman ennen vuodenvaihdetta siskoni kanssa läpi viime vuoden "koosteen" ja totesin, että vuosi oli varsin antoisa ja tasaisen hyvä. Vuoteen mahtui paljon huikeita energioita ja tähtihetkiin kuului mm. reiki II-kurssi. Edellisen vuoden lopussa tehdyt tavoitteet täyttyivät suurilta osin, ja tälle vuodelle asetetut tavoitteet liittyvät mm. viikonloppujen rauhoittamiseen. Huomasin nimittäin taas, että loppuvuotta kohti viikonloput ja viikot alkoivat olla melkoista härdelliä ja aikamoista haipakkaa mentiin. Nyt tietoisesti taas yritetään suunnata kohti ennaltasuunnitelemattomampaa arkea. Otettiin tyttärellemmekin uusi harrastus lauantaille, josko se hieman rajoittaisi menoa ;).

Enkelit ovat vahvasti läsnä arjessa ja ovatpa antaneet pitkästä aikaa näkyviä merkkejäkin <3. Eräänä päivänä kun olin aamulla pyytänyt paljon enkeleiltä apua työpäivään, sain pariinkin otteeseen huomata työhuoneessani leijailevia pikku-höyheniä. Tänään kun työpäivän päätteeksi suhasin töissä höyrypäisenä, löysin erään tuolin alta kolikon. Lohdullisia merkkejä siitä, että pyyntömme kuullaan ja meitä autetaan kaikin tavoin kun vaan muistetaan pyytää. Unissani olen ollut muuttamassa useaankin otteeseen, eli muutosta tulee tapahtumaan, kaiketi energiatasolla. Aamuisin saattaa usein olla tunne, että muistaa häivähdyksiä edellisen yön unista, mutta niistä ei saa millään kiinni - ärsyttävää ;)!

Ihanaa, huominen työpäivä enää ja sitten taas kolmen päivän vapaat! Olin alunperin ajatellut lähteä vanhempieni luokse Joensuuhun, mutta sitten ajattelinkin pysytellä kotona ja käydä jumpissa & touhuilla kivoja juttuja kotona. Ihanan leppoisaa viikonloppua kaikille :)!