Kävin tänään homeopaatilla ihottumani kanssa. Hän haastatteli huolellisesti minua ja kaiken kirjojen tutkiskelun ja jutustelun jälkeen hän teki johtopäätöksensä ihottumastani - kalkin puutos! Olen normaalisti kova juomaan maitoa mutta kesäloman aikana mökkeillessä ja lapsen ollessa välillä mummolassa, niin maidon juonti kuin normaalin arkiruuan syöminenkin on jääneet vähemmälle. Hassua kyllä, että juuri ennen homeopaatille lähtöäni totesin miehelleni ruokapöydässä että eipäs ole tullut maitoa juotua pitkään aikaan kun lapsikaan ei ole kotona.. Nyt sitten napsin homeopaattisia pillereitä kahtena peräkkäisenä päivänä viikossa neljän viikon ajan. Lisäksi ostin kehäkukkaöljyä sekä löysin äitini joskus antaman kehäkukkavoiteen - tässähän alkaa kuulostaa jo ihan täyspäiväiseltä hörhöltä (nyt vasta??) ;). Peukut pystyyn, että hörhöily kannattaa sillä olo on aika tukala tämän ihottuman kanssa! Juteltiin homeopaatin kanssa vaihtoehtohoidoista ja siitä, miksi Suomi on niin jälkijättöinen muihin Euroopan maihin verrattuna koululääketieteen ja vaihtoehtohoitojen yhdistämisessä. Kuulin positiiviseksi yllätyksekseni, että kotikaupunkini yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri oli eräälle potilaalleen suositellut homeopatiaa, koska perinteisen lääketieteen keinot eivät tätä henkilöä pysty enää auttamaan. Jotkut homeopaatilla käyneet asiakkaat olivat kertoneet myös, että muutamat sairaalan hoitohenkilökunnasta ovat antaneet potilaille reikihoitoa puoli-salassa ja he ovat saaneet siitä välittömän avun. WAU!
Heräsin viime yönä klo 1. aikaan aivan syvästä unesta kuin veitsellä leikaten tosi kummalliseen tunteeseen. Mietin hetken miksi heräsin ja pohdin samalla että liittyykö herääminen jotenkin kahteen reikihoitoon joita eilen tein. Kesti tovin ennen kun sain taas unen päästä kiinni, mutta lopulta nukahdin uudelleen. Aamulla luin Espanjan junaturmasta ja sanoin miehellenikin ääneen että kappas, tällainen on tapahtunut taas, kunnes hieman myöhemmin päivällä tajusin äitini avustuksella syyn yölliselle heräämiselleni.. Edellisen kerran heräsin samanlaiseen hieman ahdistavan outoon tunteeseen keskellä yötä kun oli se edellinen suuri junaturma (Ranskassa??). Olisipa jännä tietää, miksi minua herätellään tuollaisten takia; olenko tosiaan jollain tasolla auttamassa siellä, onko siellä kenties joku jostain aiemmasta elämästä, jonka takia asia koskettaa minua vai miksi?? Kertokaatte enkelit, sillä haluaisin tietää. Erona kahdessa viimeisessä kokemuksessa aiempiin on se, etten ole nyt tuntenut sitä parin päivän/viikon mittaista ahdistusjaksoa joita oli aiemmin. Ehkä suojaukseni on nyt kunnossa tai viestini on kuultu yläkerrassa - en halua tietää mistään negatiivisesta, missä en itse voi olla avuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti