Pieni pala unelmaa

Unelmat rakentavat tätä päivää, kannattelevat vaikeilla hetkillä, antavat värejä elämään. Unelmat on tarkoitettu elettäviksi eikä niiden aina tarvitse olla kovin suuria ollakseen unelmia. Yritän elää hetkessä, mutta usein pienet etapit auttavat tiellä eteenpäin, kantavat arjessa. Mietin joskus, mahtaako minun polulleni tulla jokin äkillinen pysähdys, jolloin joudun miettimään uusiksi elämäni rakennusaineet. Pienet ajatukset ja teot vievät kohti unelmia, pala palalta. Minun suuri unelmani tällä hetkellä on, että pääsisin synnyinkaupunkiini takaisin asumaan. Unelmassani olen täysi, onnellinen ja voin tehdä sitä mitä sydämeni haluaa kokonaisvaltaisesti. Olen hyvin onnellinen myös tämänhetkisessä asuinpaikassani, mutta muutto kotikaupunkiin on silti hetkittäin ajatuksissani. Annan unelmani enkeleille toteutettavaksi ja elän sillä välin tätä hetkeä. Ja toisia unelmiani.

Ymmärtääksemme suurempaa kokonaisuutta ja sielunsuunnitelmamme meidän on osattava luottaa korkeimpaan tahtoon. Asiat menevät kuten niiden on tarkoitettu mentävän. Kohtaamme tiellämme ihmisiä, joita meidän on tarkoitus kohdata. Elämässämme tapahtuu asioita, joiden kuuluu tapahtua. Joskus tarkoituksia on vaikeaa, suorastaan mahdotonta ymmärtää. Jokaisella on oma sielunsuunnitelmansa ja edetäkseen omalla polullaan on uskallettava heittäytyä johdateltavaksi. On huomattava pienet merkit ympärillänsä, tunteet joita arjessa syntyy eri tilanteisiin ja ihmisiin liittyen. Olemme itse elämämme keskiössä, meidän on elettävä omaa elämäämme mahdollisimman täydesti ja luottavaisesti. Meidän on otettava todesta unet ja intuitiiviset ajatuksemme, seurattava merkkejä. Kuunneltava omaa enkeliämme, sillä hän on kaikista lähimpänä meitä ja tietää mihin suuntaan meitä tulee johdatella.

Jo nuoresta lähtien olen jostain syystä tuntenut, että kanssani kulkee kolme enkeliä. Usein, jo ennen kuin varsinaisesti aloin enkeleistä kiinnostua, saatoin lähettää ajatuksissani yhden tai kaksi enkeleistäni jonkun kriisissä olevan läheiseni luokse, "lainaan". Minulle riittää yksi, sanoin. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olen ollut aivan oikeassa. Minulle riittää yksi, oma suojelusenkelini. Kaikki muut enkelit ovat hyvin tärkeitä, mutta oma suojelusenkelini on aivan kuin yhtä minun kanssani. Hän ohjaa elämääni siihen suuntaan, mikä on minun korkeimmaksi parhaakseni, minne minun tulee kulkea. Tänä iltana aion pysähtyä, kuunnella mitä suojelusenkelilläni on minulle sanottavaa. Tuntea hänen läsnäolonsa. Rauhoittua hänen höyhenenpehmeään syliinsä. Olla. Ja unelmoida.