Eilen tapahtui pienimuotoinen ihme. Edistysaskel, jota en odottanut näkeväni ihan hetkeen. Asia josta innostuin niin, etten meinannut saada unta. Tämä ihme oli seuraavanlainen: mieheni selkä oireili pitkistä automatkoista johtuen. Illalla ennen nukkumaanmenoa juttelimme sängyssä ja mainitsin muutaman kerran hänelle hienovaraisesti, että voisin reikittää selkää jos vaan hän haluaa. Tähän asti vastauksena on ollut ehdoton ei enkä siis ole kertaakaan häntä tähän asti reikittänyt. Eilen hän oli niin väsynyt että antoi minulle luvan (haluamisesta, saati pyytämisestä puhuminen olisi jo liioteltua!) reikittää selkäänsä. Tämä johtui luultavimmin siitä, että hän halusi päästä pian nukkumaan, mutta silti! Kysyin sitten häneltä tänä iltana että miten selkä jaksaa ja vastaus oli jota kuinkin tällainen: "Onhan se parempi - niin kuin joka päivä tähän asti." Kysyin, tuntuiko reikitykseni eilen jossain ja hän vastasi hyvin topakasti "No ei!". Tyypillistä, mutta silti, pieni edistysaskel on otettu! En olisi uskonut että tämä päivä vielä koittaa, mutta tämän jälkeen en ylläty enää mistään..
Unet jatkavat outoja kuvioitaan. Näin viime yönä unta, jossa olin siskoni ja tyttäreni kanssa pyöräilemässä ja jäimme katsomaan kuutamoa taivaalla. Kuutamo loisti päivänvalosta huolimatta tosi kirkkaana ja lopulta muodostui kirkkaaksi spiraaliksi joka laskeutui meitä kohti. Ihmettelimme tätä outoa valoilmiötä koska se oli todella hienon näköinen. Jännä, miten unissani on alkanut esiintyä "taivaallisia" hahmoja; ne kolme urheilijaa, jotka nousivat valokehät ympärillään taivaaseen sekä viimeöinen kuutamo. Symboliikkaa mietiskellessä.
Työviikko on rutistettu jota kuinkin kunnialla viikon viimeistä työpäivää lukuun ottamatta. Enkelit ovat keksineet pieniä kivoja yllätyksiä ja ilon aiheita päiviin ja rauhoittaneet potilasvirtaa sen verran, että ollaan pärjätty oikeastaan ihan kivasti. Huomenna saan vihdoin vieraakseni rakkaan ystäväni vauvoineen - heidät, joiden piti tulla jo viikko sitten. Ihottuma on taas kortisonin ansiosta (!!!) hallinnassa ja olo on aika voittaja kaiken tämän viikon rutistuksen jälkeen. Näin ollen voin todeta, että avunpyyntöni on kuultu, jälleen kerran. Huomenna aion syventyä viikonlopun viettoon parhaassa mahdollisessa seurassa ja nautiskella jokaisesta hetkestä. Ihanaa, enkelien täyteistä viikonloppua kaikille <3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti